Älypuhelinten käytössä koululaisten vanhempia huolestuttavat kaikkein eniten sopimattomat somesisällöt ja lasten mahdollinen passivoituminen, selviää puhelinoperaattori Moi Mobiilin teettämästä kyselystä.
Tuijottaako 12-vuotias älypuhelintaan liikaa joka päivä? Aiheuttaako kännykän tuijottaminen uniongelmia? Kiusaavatko koululaiset toisiaan WhatsApp-ryhmissä? Tällaisia asioita miettivät useimmat vanhemmat, joiden kouluikäisillä lapsilla on älypuhelin.
Moi Mobiilin teettämässä kyselyssä puhelimen käytöstä kysyttiin 5–15-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Eniten huolestuttivat sopimattomat somesisällöt ja lasten mahdollinen passivoituminen. Eroa löytyi sukupuolten välillä: somesisällöt huolestuttivat enemmän äitejä, kun taas isiä huolestutti enemmän se, että muut harrastukset jäävät älypuhelimen takia.
YouGov Finland kysyi aiemmin tänä syksynä nettikyselyssä yli 500 vanhemmalta miten he kokevat 5–15-vuotiaiden älypuhelimen käytön.
Runsas puhelimen ruudun tuijottelu yhdistetään myös mahdollisiin uniongelmiin. Kaikkein huolestuneimpia kännyköiden vaikutuksesta uneen ovat 13–15-vuotiaiden vanhemmat.
Vastaajista naiset olivat miehiä enemmän huolissaan nettikiusaamisesta. 13 prosenttia vastanneista naisista oli maininnut nettikiusaamisen huolenaiheekseen.
Toisaalta löytyy myös niitä, joita mikään ei arveluta lasten älypuhelinkäytössä – täysin huolettomia oli seitsemän prosenttia vastaajista.
Puhelimen helppous peittoaa haitat
Kyselyssä selvisi myös, että vanhempien mielestä puhelinten hyödyt lapsille ylittävät haitat. Vain joka kymmenes vanhempi koki lapsen älypuhelimen käytön enemmän haitalliseksi kuin hyödylliseksi. Miehissä oli naisia hieman enemmän niitä, jotka pitivät älypuhelinta hyödyllisenä lapsille. Myös iäkkäämmät vanhemmat suhtautuivat älypuhelimen käyttöön positiivisemmin kuin nuoret vanhemmat.
Kaikkein suurimmaksi hyödyksi mainittiin yhteydenpidon helppous (62 prosenttia). Toiseksi suurimmaksi hyödyksi mainittiin tiedonhakuja uusien taitojen opetteleminen. Erityisesti naiset näkivät älypuhelimen hyödylliseksi esimerkiksi kielitaidon kehittämisessä.
Lapsille ostetaan älypuhelin usein viimeistään kouluun mentäessä, mutta mitä iäkkäämpiä vanhemmat ovat, sitä myöhemmin he ovat valmiita ostamaan lapsilleen puhelimen.