Alokkaat opettelevat alussa arjen ja myös somen tavoille – "Kaikki eivät halua näkyä Periscopessa"

Suurimmat varusmiehiä vastaanottavat joukko-osastot ovat sekä Niinisalossa että Säkylässä toimiva Porin prikaati, Kainuun prikaati ja Karjalan prikaati. Ne kaikki ottavat vastaan noin 2 000 alokasta. Ruotsinkielistä koulutusta antavaan Uudenmaan prikaatiin menee noin 750 alokasta.

Ensimmäiset päivät totuttelua arkeen

Kapteeni Antti Ukkonen Kainuun prikaatista kertoo, että ensimmäisinä päivinä totutellaan talon tavoille ja opetellaan armeijan arkea.

– Esimerkiksi aamupalan, lounaan, päivällisen ja illallisen syöminen ei ole aina selvää nykypäivän nuorille, tämän takia opetellaan sitä säännöllisyyttä. Herätykset ovat aamulla kuuden molemmin puolin, joten jos on tottunut pelaamaan sitä tietokonepeliä aamuyön tunneille, voi tässä uudessa aikataulussa olla opettelemista.

Myös Porin prikaatin tiedottaja Markus Malila sanoo, että ensimmäiset päivät menevät varusmiehen elämänrytmiin totutteluun.

– Ensimmäisten päivien aikana opetellaan muun muassa sotilaan käyttäytymistapoja kuten tervehtimisistä, puhuttelemista ja toimistokäyttäytymistä. Varusmiehet saavat myös oppitunnin siitä, minkälaisia rajoitteita sotilaan elämään liittyy, Malila sanoo.

Paikkatiedot täytyy pitää omana tietona

Rajoitteita liittyy esimerkiksi kännykän ja sosiaalisen median käyttöön. Sekä Porin prikaatissa että Kainuun prikaatissa kännykän käyttöön on selvät ohjeet. Puhelinta saa käyttää illalla ja tauoilla, mutta päiväpalveluksen aikana sen käyttöä ei sallita.

Myös sosiaalisen median käytöstä annetaan varusmiehille selvä ohjeistus.

– Lähtökohtaisesti jos koulutustapahtumissa käsitellään sellaista materiaalia, jota ei saa kuvata, siitä kerrotaan etukäteen. Eikä alokkaat edes ehdi kuvailemaan, heillä kyllä on niin paljon puuhaa muutenkin, Ukkonen sanoo.

Porin prikaatin Malilan mukaan sosiaalisen median käytössä pääsee pitkälle maalaisjärjellä, eikä prikaatissa ole ollut siihen liittyen erityisen arveluttavia tapauksia.

– Sotilasorganisaatiossa esimerkiksi paikkatieto on sellaista tietoa mistä ei olisi hyvä sosiaalisessa mediassa ilmoitella. Mitään vakavampaa meillä ei ole ollut, mutta sanotaanko, että koska varusmiehet ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, aina sieltä saattaa jotain lievempää silloin tällöin pompata.

Sosiaalisen median käyttö on kuitenkin noussut varuskunnissa jonkinlaiseksi ongelmaksi, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.

– Uusia palveluita syntyy ja teknologia kehittyy niin kovaa vauhtia, ettei Puolustusvoimat ehdi päivittämään omia ohjeistuksiaan ja säännöksiään siitä mikä on sallittua sisältöä ja mikä ei. Uudet palvelut synnyttävät aina kysymyksiä ja vaativat uusia linjauksia sallitusta sisällöstä.

"Kaikki eivät halua näkyä Periscopessa"

Varusmiehet ovat tehneet tuvistaan esimerkiksi Periscope-lähetyksiä. Porin prikaatin Malilan mukaan tämä on ongelmallista, sillä tuvassa voi olla ihmisiä, jotka eivät halua lähetyksessä esiintyä.

– Jos tuvasta tehdään Periscope-lähetystä, siinä mennään hyvien tapojen ulkopuolelle siinä mielessä, että yksi tärkeä asia on palvelustovereiden kunnioittaminen. Tuvassa voi hyvin olla henkilöitä, jotka eivät halua lähetyksessä näkyä, joten minusta on kohtuullista, että palvelustovereiden tahtoa kunnioitetaan näissä tapauksissa.

Varusmiesliitosta muistutetaan, että kuvien ja videoiden julkaisuun on aina hyvä pyytää lupa.

– Varusmiehen on aina syytä kysyä henkilökunnalta voiko jostain tilanteesta ottaa kuvan ja voiko sen julkaista somessa. Viattominkin kuva saattaa sisältää esimerkiksi paikkatietoja tai taustalla saattaa näkyä materiaalia, jota ei saisi, puheenjohtaja Rami Laitila sanoo.