Hammaslääkärillä käynti kuuluu välttämättömiin asioihin elämässä. Siitä ei tarvitse pitää, mutta hampaiden terveyden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia. Alle puolet suomalaisnuorista käy tarkistuttamassa hampaidensa kunnon tarpeeksi usein.
Vain alle puolet nuorista aikuisista käy hammaslääkärissä riittävän usein. Tämä selvisi keväällä tehdyssä tutkimuksessa, johon vastasi yli 600 työssäkäyvää suomalaista. Suun terveyden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia.
Jopa 52 prosenttia 18–34-vuotiaista venyttää hammaslääkärikäyntien välit yli kolmeen vuoteen. Käyntien liian harva tiheys tiedostetaan kuitenkin hyvin, sillä peräti 63 prosenttia ikäryhmästä on sitä mieltä, että hammaslääkärissä pitäisi käydä useammin.
– Hammaslääkärillä pitäisi käydä tarkastuksessa vuoden tai kahden välein. Jos yli puolet nuorista aikuisista käy harvemmin, käyntivälit voivat olla jo liian pitkiä, toteaa erikoishammaslääkäri Juha Oittinen Oral Hammaslääkäreiltä.
Hammaslääkärikäyntien tarpeeseen vaikuttavat muun muassa hammaslaatu, elintavat ja kotihoito. Onko olemassa ihmistyyppiä, jonka ei tarvitse käydä hammaslääkärissä lainkaan?
– Ei, Oittinen sanoo.
– Kaikkien pitää käydä hammaslääkärissä, riittävä käyntitahti vain vaihtelee. Myös hampaattomien on syytä käydä, sillä hammaslääkäri ei hoida vain hampaita, vaan koko suuta eli myös limakalvoja, puremalihaksia ja leukaniveliä.
Hoitamattomuudesta vakavia seurauksia
Tutkimukseen vastanneista nuorista aikuisista 26 prosenttia on kärsinyt hammassärystä ja 17 prosenttia vertavuotavista ikenistä viimeisen vuoden sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole saanut heitä hakeutumaan hammaslääkäriin useammin, vaikka säännöllinen tarkastus ja suun hoitaminen olisivat voineet ehkäistä näitä ongelmia.