Hammaslääkärillä käynti kuuluu välttämättömiin asioihin elämässä. Siitä ei tarvitse pitää, mutta hampaiden terveyden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia. Alle puolet suomalaisnuorista käy tarkistuttamassa hampaidensa kunnon tarpeeksi usein.
Vain alle puolet nuorista aikuisista käy hammaslääkärissä riittävän usein. Tämä selvisi keväällä tehdyssä tutkimuksessa, johon vastasi yli 600 työssäkäyvää suomalaista. Suun terveyden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia.
Jopa 52 prosenttia 18–34-vuotiaista venyttää hammaslääkärikäyntien välit yli kolmeen vuoteen. Käyntien liian harva tiheys tiedostetaan kuitenkin hyvin, sillä peräti 63 prosenttia ikäryhmästä on sitä mieltä, että hammaslääkärissä pitäisi käydä useammin.
– Hammaslääkärillä pitäisi käydä tarkastuksessa vuoden tai kahden välein. Jos yli puolet nuorista aikuisista käy harvemmin, käyntivälit voivat olla jo liian pitkiä, toteaa erikoishammaslääkäri Juha Oittinen Oral Hammaslääkäreiltä.
Hammaslääkärikäyntien tarpeeseen vaikuttavat muun muassa hammaslaatu, elintavat ja kotihoito. Onko olemassa ihmistyyppiä, jonka ei tarvitse käydä hammaslääkärissä lainkaan?
– Ei, Oittinen sanoo.
– Kaikkien pitää käydä hammaslääkärissä, riittävä käyntitahti vain vaihtelee. Myös hampaattomien on syytä käydä, sillä hammaslääkäri ei hoida vain hampaita, vaan koko suuta eli myös limakalvoja, puremalihaksia ja leukaniveliä.
Hoitamattomuudesta vakavia seurauksia
Tutkimukseen vastanneista nuorista aikuisista 26 prosenttia on kärsinyt hammassärystä ja 17 prosenttia vertavuotavista ikenistä viimeisen vuoden sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole saanut heitä hakeutumaan hammaslääkäriin useammin, vaikka säännöllinen tarkastus ja suun hoitaminen olisivat voineet ehkäistä näitä ongelmia.
– Hammaslääkärissä pitäisi käydä säännöllisesti. Tyypillisesti hammaslääkäriin hakeudutaan vasta esimerkiksi hampaan lohkeaman tai reiän, kivun tai vertavuotavien ikenien vuoksi, joka ei ole parantunut tehostetulla kotihoidolla, Oittinen listaa.
Mitä kauemmin suun ongelmat ovat hoitamatta, sitä järeämpiä aseita niiden korjaamiseen tarvitaan. Jos esimerkiksi hampaaseen tullut reikä jää paikkaamatta, se syvenee ennen pitkää niin, että paikkaamisen lisäksi voidaan tarvita myös juurihoitoa.
– Muutaman vuoden hoitamattomuus voi johtaa huomattavan vaikeisiin tilanteisiin. Pahimmillaan hampaat voidaan menettää kokonaan.
Pelko ja unohtaminen pitävät poissa hammaslääkäristä
Miksi hammaslääkärissä ei sitten käydä useammin? Erikoishammaslääkäri Juha Oittinen arvelee suurimmiksi syiksi pelon sekä huonot aikaisemmat kokemukset. Nuoret eivät myöskään ymmärrä hoitamattomien hampaiden seurauksia, eikä hammaslääkärissä käyntiä välttämättä pidetä tärkeänä.
– Tärkeimmät pelonaiheet ovat yleensä kipu sekä itsemääräämiseen liittyvät asiat eli esimerkiksi se, että potilas kokee olonsa avuttomaksi hammaslääkärin tuolissa. Nämä pystytään kuitenkin hoitamaan todella hyvin eli hammaslääkärille kannattaa mainita asiasta.
Yksi suuri syy hammaslääkärikäyntien laiminlyöntiin voi olla yksinkertaisesti unohtaminen.
– Jos suu tuntuu terveeltä eikä aikaisemmin ole ollut ongelmia, käynnit voivat unohtua. Poissa silmistä, poissa mielestä. Monet asiakkaat pitävät siitä, että hammaslääkäri lähettää heille kutsun säännöllisin väliajoin.
Faktaa:
18–34-vuotiaista hammaslääkärillä käy
– Puolivuosittain tai useammin 6 %
– Vuosittain 16 %
– Joka toinen vuosi 26 %
– 3-5 vuoden välein 27 %
– Harvemmin 7 %
– Ei koskaan, ellei ole hammassärkyä tai muuta vastaavaa 17 %
Tutkimus toteutettiin web-kyselynä toukokuussa 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 613 työssäkäyvää suomalaista. Lähtöotos painotettiin väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland ja tilasi Oral Hammaslääkärit.
Lähde: Deski.fi