Kansanterveyden näkökulmasta uusi alkoholilaki huolestuttaa. Pahimmillaan alkoholin käytöstä koituvat kustannukset kasvavat entisestään ja lasku koituu veronmaksajan maksettavaksi.
– Tällä hetkellä suorat kustannukset alkoholista ovat noin 1,2–1,4 miljardia euroa. Välilliset kustannukset esimerkiksi työtehon laskusta, sairauspoissaoloista, perheiden pahoinvoinnista ja lasten huostaanotoista ovat arvioiden mukaan noin miljardi euroa. Tätä eivät alkoholista saatavat verotulot kata.
– Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan kokonaiskulutus näillä esityksillä kasvaisi noin kuusi prosenttia, arvioi kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) aamun Huomenta Suomessa.
Heikkisen lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluva kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok.) huomauttaa, että esimerkiksi nuorten alkoholikulutuksen suhteen on ollut tilastoissa postiviisia merkkejä havaittavissa.
– Nyt tietenkin uuden lainsäädännön myötä saattaa tämä hyvä putki katketa ja pahimmillaan voi käydä niin, että veronmaksaja maksaa ne yhteiskunnalle koitusvat lisäkulut, Lauslahti toteaa.
Uudessa alkoholilaissa on kaksikon mielestä hyvääkin, esimerkiksi elinkeinoelämän ja matkailun kannalta. Huoli kansanterveydelle koituvista alkoholin käytöstä johtuvista kustannuksista on kuitenkin olemassa.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi kulutustottumukset ja alkoholin saatavuus kulkevat käsi kädessä.
– Jos vahvat oluet, siiderit ja limuviinat siirtyvät kaupan hyllyille, niin siinä on iso riski, että tämä tulee näkymään ihmisten kulutuskäyttäytymisessä. Kulutuksen kasvua, mutta myös sitä, että alkoholin kulutus saattaa siirtyä väkevämpien puolelle.
