Kovaa keskustelua herättäneestä alkoholin etämyynnistä aiheutuu noin 10 miljoonan euron veromenetykset vuodessa. Verohallinnon mukaan resurssit etämyyjien valvontaan ovat tiukassa.
Verohallinnon ylitarkastaja Seppo Raitolahden mukaan vain pieni osa etämyyjistä huolehtii verojen maksamisesta Suomeen.
– Kyllä he tietävät erityisen hyvin, heillä on yhteisiä etujärjestöjä, jotka ovat ehdottaneet erilaisia muutoksia valmisteverosäädöksiin EU-tasolla. Kun he sitä pystyvät tekemään, niin he tietävät myös miten pitäisi toimia eri jäsenmaissa.
Raitolahden mukaan monet etämyyjät haluavat säästää hallinnollisissa kustannuksissa.
– Kun etämyyjä myy toiseen maahan omassa maassaan verotettua alkoholia, veron saa takaisin maksaessaan toisen maan veron. Kun verot ovat yhtä suuria, lopputulos on plus miinus nolla.
– Tilanne täällä Suomessa aivan toinen, meidän verotasomme on niin paljon korkeampi kuin monien muiden jäsenmaiden, joten meillä on viranomaisaloitteisesti jälkikäteen intressi tehdä tätä verotusta.
Raitolahti kuitenkin toteaa, että verohallinnon resurssit ovat hyvin tiukalla.
– Joudumme jättämään monta etämyyjää rauhaan.
Tilauksia Keski-Euroopasta
Alkoholin etämyynnin arvioidaan kattavan noin prosentin alkoholin kokonaismyynnistä Suomessa. Tullin selvitysten mukaan Euroopan unionin alueella toimii parisataa alkoholia myyvää nettikauppaa, joista noin puolet tekee myyntiä Suomeen.
– Sitä tulee Keski-Euroopan maista, kuten Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Iso-Britanniasta. Tällöin ne tulevat lentorahtina, pikarahtina ja postilähetyksinä. Toinen kanava Suomeen on Viro, jolloin kuljetus tapahtuu meriliikenteen kautta, tullin valvontajohtaja kertoo.