Näin Julius Kivimäki puolustautui oikeudessa: "Syyttömän tuomitseminen on pahempi virhe kuin syyllisen vapauttaminen"

Asianajaja joutui puuttumaan Julius Kivimäen kirjatemppuun 0:23
Oikeudessa Kivimäki kaivoi esiin L. Ron Hubbardin teoksen Dianetiikka. Asianajaja joutui puuttumaan tilanteeseen.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron oikeudenkäynnissä kuultiin tänään Julius Aleksanteri Kivimäen puolustuksen asiaesittely.

Asiaesittelyssä puolustus pyrki tiivistämään, millä perusteella Kivimäki kiistää kaikki häneen kohdistuvat syytteet.

Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä liittyen psykoterapiakeskus Vastaamon suureen rikosvyyhtiin. 

Puolustuksen mukaan näyttöä siitä ei ole, että Kivimäki olisi näihin rikoksiin syyllistynyt.

– Rikos on varmasti riidattomasti tapahtunut, mutta ei Kivimäen toimesta, Kivimäen asianajaja Peter Jaari sanoi jo oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä.

Parempi syyllinen vapaalla kuin syytön vankilassa

Puolustuksen puheenvuoro alkoi noin kello yhdeksän jälkeen maanantaiaamuna Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Syytetty itse saapui jälleen paikalle tutkintavankeudesta.

Kivimäen asianajaja Peter Jaari aloitti reilun tunnin mittaisen esityksen korostamalla Suomalaisen oikeusjärjestelmän periaatteita sekä sitä, ettei ketään voida tuomita rikoksista vaillinaisen näytön perusteella. 

– Syyttömän tuomitseminen on pahempi virhe kuin syyllisen vapauttaminen, Jaari muistutti.

Tämän jälkeen Jaari ryhtyi käymään läpi Kivimäen puolustusta kohta kohdalta.

Puolustuksen tärkeimmät argumentit nojaavat siihen, ettei asian esitutkinnassa saatu selville kaikkia rikoksiin liittyviä yksityiskohtia.

Selvittämättömiä asioita

Puolustuksen mukaan viranomaiset eivät ole saaneet selville esimerkiksi sitä, ketkä kaikki käyttivät palvelimia, joilta tietomurto ja kiristykset tehtiin.

Rikoksiin keskeisesti liittyvä OPSVM-virtuaalipalvelin on kytketty Kivimäkeen, koska poliisit löysivät kyseisen virtuaalipalvelimen varmuuskopion toiselta palvelimelta, joka oli vuokrattu Kivimäen nimissä. 

OPSVM-palvelinta käytettiin muun muassa Vastaamon asiakkaiden arkaluontoisten tietojen julkaisussa Tor-verkkoon. Puolustuksen mukaan palvelimella oli useita käyttäjiä, eikä mikään todista juuri Kivimäen olleen tehtyjen rikosten takana.

– Kivimäki on yhdistetty rikoksen tekopaikkaan, mutta mitään tekoaikaan liittyvää kiinteää yhteyttä ei ole esitetty, asiaesittelyssä todettiin.

Puolustus kiinnitti huomiota myös siihen, ettei OPSVM-palvelimen varmuuskopion tekijästä ole selvyyttä. Kivimäen vuokraamallakin kun oli muita käyttäjiä Kivimäen lisäksi.

Niin ikään epäselväksi jäi puolustuksen mukaan se, kuka vuokrasi OPSVM-virtuaalipalvelimen alla olleen konkreettisen palvelimen. 

Poliisin käsityksen mukaan vuokrasopimus oli tehty valenimellä, jonka uskotaan kuuluvan Kivimäelle. Oikeudessa tästä on kiistaa.

Mihin rahat menivät?

Selvittämättömiä asioita liittyy myös esimerkiksi Vastaamon kiristyksissä käytettyihin sähköpostiosoitteisiin sekä virtuaalivaluuttalompakoihin.

Kiristysviestien lähettämiseen käytettiin Tutanota- ja Protonmail-palveluihin rekisteröityjä tilejä, joiden käyttäjät eivät ole selvillä. 

Tiedossa ei ole myöskään se, kenen käytössä olivat Bitcoin-lompakot, jonne Vastaamon kiristäjä vaati psykoterapiakeskusta ja sen asiakkaita maksamaan lunnaita. 

Puolustus kiinnitti huomiota myös siihen, että Bitcoin-lompakoiden osoitteet olivat erit. 

Epäselvyyksien läpikäynnin ohella puolustus muistutti, että varsinaisen tietomurron ja kiristysten välillä ennätti kulua kaksi vuotta. Syytä ajan kulumiselle ei ole pystytty selittämään.

Puolustus ihmetteli, miksi Kivimäki olisi ryhtynyt kiristyksiin vasta kaksi vuotta tietomurron jälkeen.

Miksi Kivimäkeä sitten epäillään?

Puolustus esitti asiaesittelyssä oman arvionsa siitä, miksi Kivimäki on päätynyt rikoksista epäillyksi ja syytetyksi.

Taustalla vaikuttavat asianajaja Jaarin mukaan muun muassa Kivimäen rikollinen nuoruus, tietotekninen osaaminen sekä omalaatuinen elämäntapa. 

Jaarin mukaan Kivimäki joutui viranomaisten "silmätikuksi", koska teki nuoruudessaan tietoverkkorikoksia verkon hakkeripiireissä pyöriessään.

Jaarin mukaan Kivimäki aloitti tietotekniikan harrastamisen 10-vuotiaana ja on "itseoppinut", mutta rikollinen elämä on taakse jäänyttä aikaa. 

– Se elämäntapa, jota emme ymmärrä, on, että siellä asioissa tulee tällainen jonkinlainen yllytysvimma, Jaari kuvaili Kivimäen nuoruuden tekoja.

"Epäselvyydet on ohitettu"

Puolustuksen keskeinen teesi on siis se, että vaikka Vastaamoon kohdistuneisiin rikoksiin liittyviltä palvelimilta on löydetty jälkiä Kivimäestä, näyttöä siitä, että juuri Kivimäki olisi tehnyt rikokset, ei ole.

Kivimäen mielestä rikosten tekijä on joku muu.

Tapahtumat itsessään ovat sinänsä riidattomia, eli Kivimäki myöntää Vastaamon ja sen asiakkaiden joutuneen rikoksen uhriksi.

Puolustuksen mukaan asiaan liittyvät epäselvyydet on kuitenkin ohitettu, ja Kivimäen syyllisyydestä on tehty päätelmiä vaillinaisin tiedoin.

Puolustuksen mukaan rikoksen on tehnyt joku, jolla on ollut pääsy OPSVM-virtuaalipalvelimelle. 

Tietomurto viisi vuotta sitten

Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.

Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.

Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.

Oikeudenkäynti Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kestää helmikuun lopulle.

Oikeuden on määrä kuulla Kivimäkeä itseään tammikuussa.

Lue myös:

    Uusimmat