Aktivistit: Turkin ihmisoikestilanne yhä huono

Turkkilaisten ihmisoikeusaktivistien mielestä eurooppalaisten kannattaisi tarkkailla Turkin tilannetta aiempaa syvällisemmin. Virallisten raporttien luvut ovat erilaisia kuin aktivistien kertomat.

Turkin ihmisoikeustilanne ei ole parantunut läheskään niin paljon kuin monet viralliset raportit antavat ymmärtää, sanoo Turkin ihmisoikeussäätiön lääkäri Metin Bakkalci.

Hänen mukaansa muutamat parannukset, kuten kuolemanrangaistuksen kumoaminen, ovat todellisia. Sitä vastoin esimerkiksi kidutukset eivät ole todellisuudessa vähentyneet lainkaan.

Helsingissä vierailulla oleva Bakkalci työskentelee säätiön kidutettujen kuntoutuskeskusten koordinaattorina, joten hän on seurannut kidutustapauksia ruohonjuuritasolla.

- Meidän tietoomme tulevien tapausten vuosittainen määrä on pysynyt samana. Hakkaaminen ja psykologinen kidutus ovat edelleen yleisiä kidutuksen muotoja, Bakkalci kertoo.

Kidutuksista ei rangaista

Säätiön ylläpitämissä viidessä kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on hoidettu 90-luvun alusta lähtien lähes 10 000 kidutuksen uhria. Kidutusten määrää säätiö seuraa kuntoutushakemuksista. Esimerkiksi vuosien 2002 ja 2004 välillä määrä pysytteli yli 900 hakemuksessa, ja tapauksista vakaviksi katsottujen määrä oli vuosittain noin 350.

Suuri epäkohta on se, että ani harva kidutusepäily johtaa rangaistukseen tai edes kunnolliseen tutkintaan. Kidutusepäilyt päätyvät useimmiten syyttämättäjättämispäätökseen, ja esimerkiksi vuoden 2003 noin neljästäkymmenestä oikeudenkäynnistä tuomioon johti vain neljä.

"Perustuslain henki on väärä"

Turkin hallitus on ajanut läpi useita lakiuudistuksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista. Motivaatiota uudistuksiin on tarjonnut erityisesti Turkille alustavasti jo lupailtu EU-jäsenyys. Jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä sovittiin viime vuoden lopulla.

Tilannetta tarkkailevien järjestöjen näkökulmasta ongelmana on, että lakiuudistukset eivät ole johtaneet käytännön parannuksiin. Bakkalcin mielestä syy on selvä.

- Tarvittaisiin muutos koko ajatteluun. Turkin nykyinen perustuslaki on peräisin vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen ajalta. Se pitäisi uusia kokonaan, Bakkalci toteaa.

"EU-maiden kannattaisi tarkkailla syvällisemmin"

Kosmeettisilta vaikuttavat erityisesti lakimuutokset, jotka on vedetty vähän ajan päästä ainakin osittain takaisin. Järjestöt ovat huolissaan Turkin hallituksen motiiveista parantaa ihmisoikeuksien toteutumista. Parannuksia ei tehdä ihmisoikeuksien, vaan poliittisten päämäärien takia.

- En sanoisi, että Turkki on suoranaisesti huijannut EU:ta uudistuksissa. Mutta kannustaisin eurooppalaisia tarkastelemaan ruohonjuuritason tapahtumia nykyistä syvällisemmin, Bakkalci muotoilee.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat