Puettavaa hyvinvointiteknologiaa eli esimerkiksi aktiivisuusranneketta tai älysormusta käyttävät harrastavat muita useammin suositusten mukaisen määrän aerobista liikuntaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aiemmin tässä kuussa julkaistusta tutkimuksesta.
Tuloksista ei voi kuitenkaan päätellä, onko laitteen käytöllä ollut vaikutusta liikuntaharrastukseen.
– Tutkimusasetelmasta johtuen emme voineet selvittää, olivatko puettavaa hyvinvointiteknologiaa käyttäneet aktiivisempia liikkujia jo ennen puettavan teknologian käytön aloittamista vai lisäsikö puettavan hyvinvointiteknologian käyttö heidän aktiivisuuttaan, sanoo THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.
Aerobinen liikunta tarkoittaa yleensä hapenottokykyä parantavaa liikuntaa, kuten tavanomaista lenkkeilyä tai pyöräilyä. Vastaavaa yhteyttä puettavan teknologian ja kokonaisliikuntasuorituksen välillä ei tutkimuksessa havaittu. Kokonaissuoritukseen kuuluu aerobisen liikunnan lisäksi lihaskuntoharjoittelua.
Ylipainolla tai lihavuudella ei myöskään ollut yhteyttä hyvinvointiteknologian käyttöön.
Älylaite saattaa aiheuttaa unen tarkkailua
Ne tutkittavat, jotka arvioivat nukkuvansa liian vähän, käyttivät laitteita useammin kuin nukkumisensa riittäväksi arvioivat tutkittavat. Tutkimuksen tekijät arvioivat osasyyksi sitä, että untansa teknologian avulla seuraavat tarkkailevat nukkumistaan muita kriittisemmin.
– Esimerkiksi uuden elämäntilanteen aiheuttama unen laadun heikkeneminen saattaa olla helpompi huomata, jos on tottunut seuraamaan oman unensa kestoa ja laatua puettavan hyvinvointiteknologian avulla, Kyytsönen sanoo.
Tulokset perustuvat FinSote-väestökyselyn osana toteutettuun digitalisaatiokehitystä seuranneeseen kyselyyn, joka tehtiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Tulosten mukaan yli neljäsosa, 28 prosenttia, suomalaisista aikuisista käytti aktiivisuutta, hyvinvointia tai elämäntapoja mittaavia älylaitteita.