Positiivinen psykologia tekee tuloaan myös Suomeen. Positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaiken pitäisi olla ihanaa koko ajan. – Myönteisyyden vaikutus hyvinvointiin on järisyttävä. Jos sitä ei tietoisesti opettele, jää hyödyistä vaille, uskoo kirjailija Maaretta Tukiainen.
– En itse välitä sellaisesta hali-pusi-jaksuhali-kamasta. Nimitän sitä hyvän mielen säläksi. Se voi pahimmillaan olla pommittavaa informaatiota, joka ei kuitenkaan anna oikein mitään. Onneksi myönteisyyden vaalimisen hyödyistä on olemassa myös faktaa ja tutkittua tietoa, Maaretta Tukiainen sanoo.
Hän on muutosvalmentaja ja Hyvän mielen taidot -teoksen kirjoittaja. Teoksessa opetellaan hyvän mielen taitoja, ja se nojaa vahvasti Yhdysvalloissa noin 20 vuotta sitten kehitetyn positiivisen psykologian oppeihin.
– Yhdysvalloista on eniten tutkimusdataa, esimerkiksi siitä, miten kiitollisuus vaikuttaa. Löydös tutkimuksissa on ollut aina sama: kiitollisuuden harjoittaminen on nopein tie hyvään mieleen. Mietit esimerkiksi illalla, mitkä asiat ovat tänään sellaisia, joista voin olla kiitollinen, Tukiainen toteaa.
Positiivinen psykologia tekee tuloaan myös Suomeen. Esimerkiksi Helsingin avoimessa yliopistossa on järjestetty aiheesta luentosarja, ja Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa Positiivinen psykologia ja johtaminen -opintojaksoa. Suomen positiivisen psykologian yhdistys aloitti vuonna 2014.
– Myönteisyyden vaikutus hyvinvointiin on järisyttävä. Jos sitä ei tietoisesti opettele, jää hyödyistä vaille. Kun olemme hyvällä mielellä, näemme enemmän vaihtoehtoja. Myönteisyyden harjoittaminen vaikuttaa moneen muuhun asiaan elämässä, Tukiainen kuvaa.
