Ihmisten ennakkoasenteet toisia kohtaan on otettu Suomessa aivan uudenlaiseen syyniin. Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ennakkoasenteita yhdistämällä elokuvatutkimusta alitajuisten aivoaktivaatioiden mittaamiseen, kertoo yliopiston tiedote.
Tutkijat tarkastelivat ihmisten suhtautumista toisiin ihmisiin elokuvan ja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Ihmiset suosivat luonnostaan kaltaisiaan ja ovat ennakkoluuloisia itseensä nähden erilaisia ihmisiä kohtaan.
Tutkimuksessa keskityttiin aivojen alueisiin, jotka aktivoituvat, kun havainnoimme kaltaisiamme tai meistä poikkeavia ihmisiä.
Alitajuiset reaktiot syynissä
Elokuvantekijä ja tohtoriopiskelija Mamdooh Afdile näytti tutkimukseen osallistuneille itse-editoimansa 20 minuuttisen version Priest – Papin tarina -elokuvasta. Tavoitteena oli tutkia homo- ja heteroseksuaalisten miesten asenteita seksuaalisesti samalla ja eri tavoin suuntautuneita kohtaan.
Tutkimuksessa mitattiin myös alitajuisia aivoreaktioita. Tämä tehtiin yhdistämällä elokuvaan piiloviestintää. Ennen elokuvaa testiryhmälle väläyteltiin päänäyttelijän kasvokuvaa yhdessä muiden kuvien kanssa 40 sekunnin ajan. Sama toistettiin elokuvan jälkeen.
Katsojan ei ollut mahdollista tunnistaa hänelle väläytettyjä kasvoja tai edes huomata, että kyseessä olivat ihmiskasvot. Tästä huolimatta aivokuvista näkyi, suosiko katsoja kuvan henkilöä vai oliko ennakkoluuloinen tämän suhteen.
Tiedot muuttivat asenteita
Elokuvan alkupuoliskon ajan katsojalle vihjataan papin olevan rakastunut naiseen. Puolivälissä päähenkilön käytös muuttuu ja tulee selväksi, että pappi on homoseksuaali.
Tutkimukseen osallistuneiden 14 homoseksuaalisen ja 15 heteroseksuaalisen miehen ennakkoasenne päähenkilöä kohtaan riippui heidän tiedoistaan.
Heteroseksuaaliset miehet samastuivat vahvemmin näyttelijän kasvokuvaan ennen elokuvaa. Elokuvan jälkeen samastuminen heikentyi. Samastuminen väheni elokuvan aikana silti vain vähäisesti suhteessa aivojen aktivoitumiseen ennen elokuvaa.
Homoseksuaalisten miesten aivokuvissa muutos oli suurempi. Elokuvan loppuosan aikana heidän aivoissaan aktivoituivat vahvasti suosintaa ja empatiaa edustavat alueet.
– Tutkimus osoittaa, että ennakkoasenteet eivät muodostu pelkästään ulkoisten ominaisuuksien perusteella, Afdile toteaa.