Suomen korkean teknologian viennistä melkein puolet on terveysteknologiaa. Näin siitä huolimatta, että sen osuus koko kansantuotteesta on vain 2,5 prosenttia.
Suomalaisella lääketieteen tutkimuksella sovelluksineen on selvästi kysyntää maailmalla. Alalla toimii 500 yritystä ja se työllistää 20 000 ihmistä.
Suomalainen lääketieteellinen tutkimus on korkeatasoista, esimerkiksi kotimainen syöpä- ja aivotutkimus kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Suomessa on hyvin edistyksellinen biopankkilaki, kattavat väestö- ja potilasrekisterit sekä hyvin varustellut yliopistosairaalat. Nämä kaikki ovat omiaan houkuttelemaan kansainvälisiä lääkeyrityksiä tekemään investointeja tutkimukseen. Silti Suomi vasta hamuaa investointeja. Luultavasti lääkeyritysten haluttomuus investointeihin selittyy sairaaloiden raskaalla byrokratialla ja monimutkaisilla lupaprosesseilla.
Elinkeinoministeri Olli Rehn myöntääkin, että normienpurkutalkoille on tarvetta tässäkin.
– Siinä täytyy käyttää harkintaa, koska kyse on ihmisten terveydestä, sanoo Rehn.
Ministeri on kuitenkin halukas saamaan ulkomaisia investointeja suomalaiseen aivotutkimukseen.
– Tässä on sellainen mahdollisuus, että kaikki voittavat. Saamme parempaa terveyttä tieteen ja teknologian avulla. Samalla syntyy kotimaisia liiketoimintamahdollisuuksia: työtä ja hyvinvointia suomalaisille, kuvailee Rehn.
Rahaa aivoille
Aivotutkimuksen rahoittamista pohtinut symposium kokosi tänään Helsinkiin suuren joukon aivotutkimuksen terävintä kärkeä. EU-alueella kaikkien aivosairauksien, joihin kuuluvat mm. Alzheimerin tauti ja MS-tauti, kokonaiskustannukset vuonna 2010 olivat 800 miljardia. Suomen osuus summasta oli 8,6 miljardia euroa.