Suomalaiseen jouluun liittyy vahvasti perinteet, joita toistetaan lähes muuttumattomana jopa vuosikymmenestä toiseen. Joillekin joulun vahvat perinteet voivat aiheuttaa suorituspaineita ja ahdistusta.
Perinteiseen joulunviettoon kuuluu oleellisena osana lahjojen jakaminen, perheen kerääntyminen yhteen, jouluruuat kinkkuineen ja laatikkoineen sekä iloinen tunnelma. Joillekin nämä perinteet voivat luoda paineita.
– Nämä ovat hankalia asioita kestää, jos ne alkavat tuntua suorittamiselta ja välttämättömältä pakolta, Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija ja psykoterapeutti Outi Ståhlberg sanoo.
Joulusta koettu paine ja ahdistus voi ajaa viettämään joulua mieluummin yksin.
– Jos jouluvalmisteluja ei jaksa tehdä, se voi aiheuttaa syyllisyyttä. Tämä taas tuo mukanaan huonommuuden tunnetta ja häpeää. Ihminen saattaa ajatella olevansa huono tai että hän ei kelpaa, koska ei pysty tällaiseen perinteiseen joulunviettoon.
Ståhlberg peräänkuuluttaa armeliaisuutta itseään kohtaan, mikäli joulu aiheuttaa ahdistusta. Itseään ei tarvitse tuomita vain sen takia, että ei jaksanutkaan tehdä kaikkia laatikoita.
– Tosiasiat on hyvä tunnustaa. ”Tilanteeni on nyt tämä, teen sen minkä pystyn ja jaksan.” On tärkeää hyväksyä myös se, jos joulusta tulee vähän erilainen kuin aikaisemmin. Erilainen, mutta yhtä hyvä tai jopa parempikin kuin aikaisemmat joulut.
Ståhlberg uskoo, että joulun yksinäisyyden tunteissa näkyy sukupolvien välinen ero. Joulun traditioiden merkitys on todennäköisesti ollut suurempi nykyisten ikäihmisten nuoruudessa kuin mitä joulu merkitsee nykyisille nuorille aikuisille.
Jouluahdistuksen takana voi olla myös lapsuuden ahdistavat kokemukset tai joulun alla sattuneet läheisten menetykset ja sairastumiset.
– Joulun tunnelmaa korostetaan jouluvaloilla ja kynttilöillä. Mediassa taas on esillä joulun kaupallinen puoli. Joulun pyhinä maa on muutenkin hiljainen ja yksinäisyys korostuu. Jos ei ole läheisiä, olo voi tuntua hyödyttömältä.
– Tärkeää olisi kuitenkin, ettei kukaan jäisi yksin.
2:10
