Aaro kohtasi kaljun nelijalkaisen – asiantuntijalta karu selitys

– Videon ketulla oli tosi vähän enää sitä karvaa. Videosta ei nähnyt tarkkaan, että minkä näköinen naama ketulla on. Kapin näkee yleensä myös siitä, että ketulla on silmät muurautuneet ja turvonneet umpeen, Pesonen kertoo.

Kapia hoidetaan lääkityksellä

Varsinkin keväisin ketuilla voi lähteä pentujen tulon myötä turkkia.

– Välillä ihmiset ajattelevat, että nyt on kapinen kettu, vaikka se ei välttämättä ole kapia, Pesonen sanoo.

Naarasketuilla turkki saattaa pentueen myötä mennä Pesosen mukaan hurjankin näköiseksi. Hänen mukaansa videon ketulla on kuitenkin selkeä kapi.

– Tuosta ei ollut enää mitään tulkinnanvaraa, että se voisi olla jotain muuta, Pesonen sanoo.

Hän kertoo kapin olevan aika yleistä, mutta lääkitys tehoaa siihen.

– Jos meille tulee ilmoituksia kapista, niin pyrimme kyllä hoitamaan sitä. 

Pesosen mukaan eläinlääkäri arvioi aina eläimen kunnon ja sen, pystytäänkö sitä hoitamaan ja miten pitkälle kapia on levinnyt.

– Tiedän, että samalla alueella on ainakin yksi tuon näköinen kettu, jota olemme yrittäneet loukuttaa. Se saattaa olla sama kettu, Pesonen arvelee.

Eläinsuojeluyhdistykset auttavat

Pesonen neuvoo ihmisiä olemaan yhteydessä eläinsuojeluyhdistykseen, kun havaitsevat apua tarvitsevia eläimiä.

– Turun seudulla voi soittaa esimerkiksi Turun eläinsuojeluyhdistyksen neuvontapuhelimeen. Tai sitten meillä on kettuhavaintoja varten sähköposti, joka on kettuhavainnot@gmail.com.

Pesonen kertoo, että kettuja on vaikea loukuttaa. 

– Muut eläimet menevät vähän helpommin loukkuun, mutta ketut ovat jotenkin niin fiksuja. Heitä ei kyllä kovin helposti aina loukkuun saa.

Lue lisää: Kevään merkkejä luonnossa – peippo, leskenlehti ja jäätelönsyöjä nähty

Pesonen toivoo, ettei kettuja lähdettäisi lääkitsemään omatoimisesti.

– Nythän on tullut myös käsikauppatavaraksi lääkkeitä, millä voitaisiin kapia hoitaa. Joillakin nettisivuilla ohjeistetaan ostamaan sitä ja antamaan ketulle. Itse haluaisin, että ihmiset eivät omin päin lähtisi lääkitsemään, vaan että lääkitsemiset menisivät ammattilaisten kautta, Pesonen sanoo.

Hän lisää, että samalla eläinsuojeluyhdistyksissä ja muualla saataisiin arvioita eläinten avuntarpeesta ja pystyttäisiin seuraamaan, millä alueella liikkuu kapisia eläimiä.

– Jos ihmiset itse lääkitsevät, niin voi herkästi käydä niin, että se lääke ei purekaan ja lähtee tarttumaan pahemmin.

Pesonen kannustaa aina konsultoimaan eläinsuojeluyhdistystä ja kysymään, onko alueella jo valmiiksi loukutuksia ja muita toimenpiteitä avunsaannin eteen käynnissä.

Lue lisää: Eläinsuojeluyhdistys muistuttaa: "Kyyt eivät halua mitään muuta kuin elää omaa elämäänsä rauhassa"