Pirkanmaalla Kangasalla asuva 7-vuotias Aaron on joutunut nuoren elämänsä aikana kokemaan vuosien ajan nurkan takana vaanivan kuoleman pelkoa. Silti toimittajan edessä jutustelee iloinen ja reipas poika kertomassa kokemuksistaan kamppailussa harvinaista syöpää vastaan.
Aaronin haastattelu on melkoinen ihme, sillä kaikkien todennäköisyyksien mukaan pojan olisi pitänyt menehtyä jo useita vuosia sitten. Aaronin äiti Kristiina Kankkunen kertoo MTV Uutisille, että lääkärit eivät olleet antaneet pojan taudin etenemiselle kuin käytännössä yhden ennusteen – kuolema.
Tämä ei onneksi toteutunut ja toimittajan edessä istuu juuri sählyharjoituksista palannut pirteä esikoululainen, joka odottaa innoissaan syntymäpäiväjuhliaan. Juhliin on tulossa monia kavereita.
Diagnoosi: Harvinainen leukemia
Aaronia katsoessa ei ensisilmäyksellä pysty huomaamaan, kuinka pieni poika on vuosien ajan joutunut taistelemaan kynsin hampain elämästään.
Kaikki alkoi vuonna 2014, kun pieni Aaron sairastui kuumeeseen. Samalla ihoon ilmestyi mustia läiskiä.
– Ihoon tuli ihmeellisiä punaisia vesikelloja, vähän kuin mätärakkuloita. Nestettä alkoi valua läpi, Kankkunen muistelee.
Lääkärit olivat aluksi hämillään, mutta Lopulta Aaronin tila saatiin diagnosoitua. Hänellä todettiin harvinainen syntyperäinen leukemia, jonka jokin infektio oli laukaissut päälle.
– Sen tyyppiseen leukemiaan ei ole minkäänlaisia sytostaattihoitoja, vaan ainoastaan kantasolusiirto.
Perheen harmiksi Aaronilla on niin harvinainen kudostyyppi ettei sopivia luovuttajia tahtonut löytyä. Pikkusiskoltakin saatu kantasolusiirto epäonnistui. Viheliäinen syöpä vain käytti uusia soluja ruokanaan.
– Pikkusisko luovutti vuoden ja kuuden kuukauden ikäisenä ensimmäisen kerran luuydintä. Siskoa jouduttiin ensin lihottamaan kaksi kiloa, jotta hän täytti siirron edellyttämän painorajan, muistelee Kankkunen kauheata ajankohtaa.
Aaronilta jouduttiin mm. poistamaan perna, joka oli täynnä syöpäsoluja. Tästä leikkauksesta on muistona iso arpi.
Mutta mikään ei auttanut. Päivää ennen Aaronin kolmevuotissyntymäpäiviä elettiin tilanteessa, jossa todettiin pojan viettävän viimeisiä syntymäpäiviään. Lääkärit pyysivät vanhempia allekirjoittamaan elvytyskieltopaperin.