Tulevaisuudessa yhä suurempi osa yhteiskunnan toiminnoista nojaa huippunopeisiin 5G-tietoverkkoihin, jota rakennetaan kovaa vauhtia myös Suomessa. Tällä hetkellä yli puolet suomalaisista asuu 5G-verkon alueella.
Verrattuna esimerkiksi 4G-teknologiaan kyse on kymmenkertaisesta nopeudesta. Teknologiaan kohdistuu suuria odotuksia esimerkiksi älyliikenteen kehittymisen kannalta.
Suojelupoliisi näkee kehityksessä myös riskejä, kun autoritääriset valtiot haluavat hyödyntää 5G-verkkoja vakoiluun. Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan Suomi on monella tapaa kiinnostava maa korkean teknologian takia.
– 5G-verkossa toimivat yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten liikenne tai terveydenhoito ja muu tieto. Jos sinne pääsee epätoivottuja toimijoita, kuten valtioita, niin potentiaali vahingoille on valtava, sanoo Pelttari.
Tiistaina SuomiAreenan 5G-keskusteluun osallistunut Suomen Erillisverkot Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo, että paljon julkisuudessa olleet kyberhyökkäykset ovat monella tapaa vain jäävuoren huippu.
– Eniten huolestuttaa vakava rikollisuus ja tiedustelutoiminta, ei niinkään satunnaiset tietojen kalastelijat. Valtioilla on aikaa ja resursseja käytössä ja ne voivat käyttää kymmenenkin vuotta tietojen keräämiseen. Ne eivät tarvitse mitään pikavoittoja, Lehtimäki toteaa.
Autoritäärisillä valtioilla Supo viittaa varsinkin Kiinaan ja Venäjään. Teknologiayhtiöistä epäilyjä on kohdistettu kiinalaisyhtiö Huaweihin, jota on epäilty käytettävän kotimaansa vakoiluoperaatioissa. Huawein pääsyä 5G-verkkojen rakentamiseen on rajoitettu lännessä. Yhtiö itse on kiistänyt syytökset tiukasti.
Laki suitsii riskialttiin teknologian käyttöä
Huawein verkkolaitteita on käytössä myös suomalaisoperaattoreilla DNA ja Elisa. Yhtiöiden mukaan ne käyttävät usean eri yrityksen tekniikkaa, ja turvallisuuden kannalta kriittisimmissä paikoissa ei aasialaista teknologiaa käytetä. Asiaan on varauduttu myös uudessa lainsäädännössä.
– Lainsäädäntö on rakennettu niin, että verkon ytimessä, kriittisissä osissa ei saisi olla järjestelmiä, jotka muodostavat riskin. Kyse ei ole tietystä maasta, vaan siitä että järjestelmän pitää olla turvallinen ytimeltään ja keskeisiltä osiltaan. Tämän Suomen lainsäädäntö mahdollistaa, Antti Pelttari toteaa.
Supon mukaan Suomeen kohdistuva kybervakoilu on ollut korona-aikana aktiivisimmillaan. Mahdollisiin hyökkäyksiin varautumisessa korostuvat yhteistyö ja tiedonvaihto viranomaisten kesken sekä yritysten kanssa. SuomiAreenan keskustelussa Antti Pelttari kehaisi Suomen olevan maailman kärkeä kyberuhkiin varautumisessa. Timo Lehtimäki korostaa itsemääräämisen tärkeyttä.
– Fyysisessä maailmassa korostuu se, miten suojaamme rajoja ja toimintaa. Digitaalisessa maailmassa täytyy toimia myös. Pitää miettiä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja niitä ei laiteta mihin tahansa järjestelmiin. On useita toimijoita, jotka toteuttavat järjestelmiä, olivat ne sitten tietoliikennettä tai datakeskuksia, niin ne ovat omissa käsissä ja itse hallinnoituja, sanoo Lehtimäki.