Gasgrid julkisti tänään suunnitelmansa kansallisen vedyn siirtoverkon reitiksi. Verkon rakentaminen alkaa vuonna 2027. Verkko yhdistää tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueet teollisuusalueisiin, jossa loppukäyttökohteet sijaitsevat. Vetyverkon rakentaminen maksaa noin 5 miljardia euroa.
Kokkolassa on avattu Euroopan suurin vedyntuotantolaitos, jossa pilkotaan päästöttömällä teknologialla metaania vedyksi ja hiileksi.
– Vähähiiliselle vedylle tai puhtaalle vedylle on tavattoman suuri kysyntä. Tällä hetkellä maailmassa teollisuus haluaa vähähiilistää itseään ja tämä on yksi merkittävä tapa tehdä sitä, toteaa Hycamite TCD Technologiesin hallituksen puheenjohtaja Matti Malkamäki.
Suomen vetyverkkoa aletaan rakentaa vuonna 2027.Gasgrid
Vetyverkon reitti julkistettiin
Kaikkiaan Suomessa on vajaat 40 vetyhanketta vireillä, mutta suurin osa niistä on vasta esiselvitys- tai suunnitteluvaiheessa. Muutama hanke on jo ehditty peruakin.
Vety on keino varastoida energiaa kaasun muodossa ja Gasgrid julkisti tänään kansallisen vedyn siirtoverkon reittisuunnitelman.
Rakennustyöt alkavat vasta vuonna 2027 ja valmista pitäisi olla 2030-luvun alkupuolella. Putkiverkosto yhdistää tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueet teollisuusalueisiin, jossa loppukäyttökohteet sijaitsevat. Verkoston rakentaminen maksaa noin 5 miljardia euroa.
– Asiakkaat sitten loppuviimein maksavat tariffien muodossa vedyn siirrosta, mutta toki me pyritään edistämään kokonaisuutta huomioimalla mahdolliset EU-tukimahdollisuudet, selittää Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki.
Vetyverkosto muistuttaa maakaasun siirtoverkostoa.
– Puhutaan ison kokoluokan korkeapaineputkista, jotka on sijoitettu maan alle ja sitä kautta pystytään siirtämään vetyä ihan yhtä lailla kuin metaaniakin, toteaa Kärki.
VTT on tehnyt vetytutkimusta jo useamman vuosikymmenen ajan.MTV
Vedyltä odotetaan paljon
Toiveissa on, että Suomi voisi tuottaa 14% Euroopan päästöttömästä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Vetytalous voisi luoda meille 115 000 uutta työpaikkaa 10 vuodessa.
– Meillä Suomessa ensimmäisiä hankkeita toteutetaan eli emme missään nimessä ole globaalisti katsottuna jälkijunassa tässä. Totta kai paljon pitää vielä tapahtua, että nämä huikeat tavoitteet saadaan realisoitua, pohtii VTT:n vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.
Vety kelpaa vaikka mihin
Vetyä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin.
– Vetyä kannattaa käyttää niihin asioihin, missä suora sähköistyminen on hankalaa eli esimerkiksi pitkän matkan liikenteen, lentoliikenteen, raskaan liikenteen käyttövoimien korvaamiseen.
– Vetyä voi käyttää tietyissä teollisissa prosesseissa kuten puhtaan teräksen tuotannossa. Sen lisäksi vety avaa mahdollisuuksien avaruuden kemianteollisuudessa. Vety on myös energiavarasto, luettelee Arasto.
Antti Arasto esittelee VTT:n uusinta vetykeksintöä.MTV
Elektrolyyseri kontissa
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uusin vetykeksintö on sijoitettu konttiin.
– Tämä on konttiin rakennettu 50 kilowatin elektrolyyseri eli laite, joka tekee sähköstä ja vedestä vetyä. Tämä on suunniteltu sillä ajatuksella, että näitä voitaisiin alkaa teollisesti valmistamaan ja toimittamaan ympäri maailmaa, esittelee Arasto.
VTT ei itse myy kontteja, mutta etsii rahoitusta startup-yritykselle, joka valmistaisi ja myisi elektrolyyseri-kontteja.
Päivi Mäki-Petäjä työskentelee MTV Uutisissa toimittajana. Hän tekee juttuja sekä tv-uutisiin että MTV Uutisten nettisivuille. Hänen erikoisalansa ovat luonto-, ympäristö- , ilmasto- ja tiedeaiheet. Hän ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä erityisesti edellä mainituista aihepiireistä.
Vinkkejä voi lähettää sähköpostiin paivi.maki-petaja@mtv.fi
