Asuntolainojen saaminen vaikeutuu nykyisestä, jos hallituksen kaavailema velkakatto astuu voimaan lakiluonnoksen mukaisesti, arvioi lainoja myöntävän Danske Bankin ekonomisti.
Hallitus esittää lakiluonnoksessaan kotitalouksille velkakattoa, jossa velkaa saisi olla Suomen Pankin laskelmien mukaan yhteensä noin viisinkertainen määrä kotitalouden vuosittaisiin bruttotuloihin verrattuna. Lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle kesän aikana.
Lue lisää: Hallitus laittamassa suomalaisten asuntolainoille rajoja – jos vaikutukset lainanmyöntöön pidetään vähäisinä, lainaa saisi yhteensä viisi kertaa vuositulojen verran
– Itse en ole kauhean vakuuttunut velkakaton tarpeellisuudesta. Jos velkakatto tulee, niin sen tulee olla riittävän korkea ja joustava. Muutoin se jarruttaa liiaksi luotonantoa ja aiheuttaa tarpeettomia markkinahäiriöitä, sanoo lainoja myöntävän Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan viime vuonna noin 21 prosenttia uusista lainoista myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia.
Appelqvistin mukaan laskelma on suuntaa antava siihen, kuinka moni lainoista jäisi myöntämättä velkakaton myötä. Tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikeaa arvioida tarkkaan.
– Kyllähän se joissain tapauksissa johtaisi siihen, että lainaa ei voida myöntää. Esityksessä on onneksi myös joustoa, mikä on tärkeää, koska ihmisten tilanteet luotonmyönnön hetkellä vaihtelevat. Nykyinen tulotaso ei kerro välttämättä tulevista tuloista tai varallisuudesta.
