45 minuuttia: Peitepoliisilla romanssi – paljasti salaisia tietoja

Suomen poliisin salaisessa peitetoiminnassa on paljastunut poikkeuksellinen ja raskaan luokan tietovuoto.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tänään peitetehtävissä olleen kokeneen poliisimiehen sakkoihin virkasalaisuuden rikkomisesta.

45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan peitepoliisi oli paljastanut koko salaisen operaation naiselle, johon hän oli tutustunut peitetehtävänsä aikana.

Tapaus on ainutlaatuinen Suomen rikoshistoriassa. Jutun koko esitutkinta-aineisto on salainen. Myös käräjäoikeus päätti heti istunnon aluksi, että juttu käsitellään suljettujen ovien takana.

– Asia käsiteltiin suljetuin ovin ja aineisto määrättiin salaiseksi sen johdosta, että ne tiedot, joita asian yhteydessä käsiteltiin, on määrätty laissa salassa pidettäviksi. Sitä, keneen henkilöön tai minkälaiseen asiaan tämä liittyy, niin se on kaikki salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa, kommentoi jutun syyttäjä Kai Selander 45 minuuttia -ohjelmalle.

Vuoto keskeytti operaation

45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan poliisimiehen saama syyte perustuu tapahtumiin Turussa alkuvuonna 2012. Poliisimies oli ollut mukana epäillyn törkeän huumerikoksen tutkintaan liittyneessä peiteoperaatiossa, jonka kohteena oli kuntosaliyrittäjä.

Operaation aikana poliisimies oli tutustunut treffipalstan kautta opiskelijanaiseen. Nainen ei ollut rikoksesta epäiltynä vaan täysin sivullinen. Poliisimiehen ja naisen suhde oli kehittynyt niin, että mies oli sittemmin ihastuksissaan paljastanut naiselle olevansa peitetehtäviin koulutettu poliisi. Ammattiaan hän oli vakuutellut näyttämällä erilaisia asiakirjoja ja pyytämällä ammattiinsa vahvistusta naisen kuullen myös puhelimitse. Lopulta poliisimies oli paljastanut naiselle koko salaisen peitetoimintaoperaation. Operaation vuotaminen johti koko operaation keskeyttämiseen.

Asia tuli ilmi helmikuussa 2012, kun tilanteesta jo peloissaan ollut nainen otti itse yhteyttä poliisiin ja kertoi tapahtuneesta. Esitutkinnassa nainen on kertonut tapahtumien kulun ja poliisimiehen kertomukset yksityiskohtaisesti. Juttu eteni esitutkinnasta syyteharkintaan kesäkuussa. Lokakuussa syyttäjä päätti nostaa syytteen poliisimiestä vastaan virkasalaisuuden rikkomisesta.

– On selvää, että yleisesti tällainen suljetuin ovin käsittely tapahtuu asioissa, joissa on kyse arkaluonteisista asioista. Siinä mielessä tämä on poikkeuksellinen, sanoi kihlakunnansyyttäjä Kai Selander.

Peitetyössä kymmenisen poliisia

Suomessa on vain kymmenkunta erikoiskoulutuksen saanutta peitetoimintapoliisia. He tekevät valehenkilöllisyyden turvin huippusalaista, riskialtista ja vaarallista työtä. Peiteoperaatioissa olevat poliisit hankkivat tietoa rikoksesta tai rikollisryhmästä soluttautumalla mahdollisimman lähelle kohdetta.

Peitetoiminnan käyttäminen on äärimmäinen keino poliisitutkinnassa. Se otetaan käyttöön huume- ja muiden vakavien rikosten tutkinnassa vasta silloin, kun rikos ei muuten näytä selviävän. Poliisihallitus, sisäministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies eivät kerro peitetoimintatapausten tarkkoja määriä. Poliisihallituksessa laillisuusvalvonnasta vastaavan poliisiylitarkastajan mukaan peitetoimintaa valvotaan entistä tarkemmin.

– Pari henkilöä käy tapauksia useamman kerran vuodessa läpi", sanoi poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen 45 minuuttia -ohjelmalle.

Sihvosen mukaan peitepoliisin tietovuotoasia ja virkarikosepäily tulivat hänelle kuitenkin uutena tietona.

– Ikävä asia, jos tällaista on päässyt tapahtumaan, sanoi Sihvonen.

Toiminnasta kohu jo Ulvila-jutussa

Peitetoiminnan käyttämisestä tekee esityksen jutun tutkinnanjohtaja. Sitten peitetoiminnan edellytyksiä käy läpi juristi, jonka jälkeen lopullisen päätöksen asiassa tekee aina keskusrikospoliisin päällikkö tai suojelupoliisin asioissa supon päällikkö.

Vuoden 2014 alusta laki muuttuukin niin, että poliisin peitetoimintapäätös on vietävä käräjäoikeuteen, joka ratkaisee, täyttyvätkö peitetoiminnan oikeudelliset edellytykset.

Peitetoiminnasta nousi taannoin kohu Ulvilan murhatutkimusten yhteydessä. Poliisimies, peitenimeltään "Seppo", oli tekeytynyt epäillyn Anneli Auerin ystäväksi yrityksenään saada murhaan liittyviä tietoja. Peitetoiminta ja totuus "Seposta" paljastuivat Auerille vasta oikeudessa. Korkein oikeus määräsi keskusrikospoliisin antamaan joitakin peitetoimintaa koskevia asiakirjoja.

Nyt käsissä on uusi, oikeuteen asti edennyt peitetoimintasotku, minkä jälkeen peitetoiminnan uskottavuus on taas koetuksella. Virkasalaisuuden rikkomisesta voidaan tuomita kaksi vuotta vankeutta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli poliisimiehen syytteen tänään ja tuomitsi hänet virkasalaisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. Maksettavaa tuli yhteensä 1320 euroa. Poliisimies oli hyllytetty peitetoiminnasta heti tapauksen tultua ilmi. Nykyään hän työskentelee toisissa tehtävissä keskusrikospoliisissa.

Poliisimiehen asianajaja Jarkko Jaatela ei halunnut kommentoida asiaa oikeuden päätöksen jälkeen.

– Ei ole lupaa, sanoi Jaatela lyhyesti 45 minuuttia -ohjelmalle.

KRP-pomo ei kommentoi

Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta ei halunnut antaa tähän 45 minuuttia -ohjelmaan haastattelua kameroille. Ranta ei myöskään halua keskustella peitetoiminnan yksittäistapauksista, koska "kyse on kaikilta osin salaisesta toiminnasta ja yksikin sana väärässä paikassa julkisuudessa on riski".

Rannan mukaan poliisi noudattaa peitetoiminnassakin lakia ja huolehtii mahdollisimman kattavasti turvallisuudesta.

Katso Pekka Lehtisen ja Johanna Tuurin juttu (45 minuuttia 30.1.2013)

Lue myös:

    Uusimmat