Suomen ja EU:n entinen tiedustelupomo joutuu syytetyn penkille – epäillään säilyttäneen jopa huippusalaista materiaalia määräysten vastaisesti

Helsingin hovioikeudessa alkaa ensi viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa syytettynä on Puolustusvoimien ja EU:n entinen tiedustelupäällikkö.

Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff, 70, on korkea-arvoisimpia upseereja, joita Suomessa on asetettu rikossyytteeseen. Häntä syytetään törkeästä palvelusrikoksesta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan Alafuzoffilta löydettiin huomattava määrä salassa pidettävää ja jopa korkeimman turvaluokituksen materiaalia, jota oli säilytetty säännösten ja määräysten vastaisesti. Rappe ei ole kertonut, minkälaisesta materiaalista tarkemmin ottaen on kyse tai mistä syystä Alafuzoffin epäillään pitäneen materiaalia hallussaan.

Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen

Kotietsintä liittyi HS:n Viestikoekeskus-uutisointiin

Epäillyn rikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.

Alafuzoffin nimi on ollut julkisuudessa liittyen Helsingin Sanomien vuonna 2017 julkaisemaan juttuun Puolustusvoimien salaisesta Viestikoekeskuksesta. HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.

Poliisin mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja. Selvää on, että sen jälkeen kun Alafuzoff siirtyi EU:n tiedustelupäälliköksi, hänellä ei olisi saanut olla Suomen sotilastiedustelulle kuuluneita asiakirjoja.

Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.

Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske muistitikkua. Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan viime vuoden lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn rikoksen syyteoikeus oli jo vanhentunut.

Rappe on kertonut, että syyte kuitenkin kytkeytyy HS-tutkintaan sikäli, että salaiset materiaalit löytyivät Alafuzzofin hallusta siinä tehdyissä etsinnöissä.

Oikeudenkäynnissä poikkeukselliset turvatoimet

Alafuzoffin sotilasarvon takia syyte käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Tapauksen luonteen takia oikeudenkäynnissä on poikkeukselliset turvatoimet.

Istunnot järjestetään käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja. Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin on kielletty.

Kuten aiemmassa toimittajien oikeudenkäynnissä, myös nyt on odotettavissa, että iso osa istunnoista sekä oikeudenkäyntiasiakirjoista salataan. Käsittelylle on varattu yhteensä kymmenen päivää.

Rikoslain mukaan palvelusrikos on törkeä, jos siinä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, pyritään aiheuttamaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikos on tehty erityisen vastuunalaista tehtävää suoritettaessa. Siitä tuomitaan vankeutta enintään neljä vuotta.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.