45 minuuttia: Näin tietojasi urkitaan verkossa

Suomen lain mukaan puhelin- ja sähköpostiseuranta on mahdollista poliisille vain rikostutkinnan vuoksi. Lupa jokaiseen urkintaan tarvitaan oikeudelta.

¬ Tavallinen kansalainen ei voi mitenkään tietää, missä hänen käyttämänsä serveri on, missä käyttämäsi yhtiö toimii ja minkä maan lakeja sovelletaan. Sitä ei kerrota eikä julkaista missään, valottaa riippumaton analyytikko Horace Dediu Asymco- yhtiöstä.

Googlen sähköpostia käyttäessäsi tai hakupalvelusta etsiessäsi hakurobotti tutkii kaikki toimintasi netissä ja lähettää sen perusteella sinulle mainoksia. Tähän kaikkeen olet antanut luvan allekirjoittamalla käyttöehdot.

Suurin osa suomalaisten puhelin- ja verkkoliikenteestä kulkee Ruotsin kautta, jossa kenen tahansa urkinta on sallittu Amerikan malliin - kansallisen turvallisuuden nimissä.

– On jopa kansainvälisiä sopimuksia, joissa maat ovat sopineet tällaisen tiedon jakamisesta keskenään. En tunne yksityiskohtia, mutta jos kuvitellaan, että brittihallitus on sopinut jonkin tiedon keräämisestä, on vain pieni askel siihen, että Yhdysvallat esittää pyynnön tämän tiedon jakamisesta. He eivät siis joudu pyytämään sitä itse vaan käyttävät Britanniaa välittäjänä, sanoo Dediu

Dediu varoittaakin, että koska tällaisia sopimuksia esiintyy, ei voi tietää auttaako mitään, vaikka ollaankin Yhdysvaltojen ulkopuolella. Ja suuntaus on se, että näitä sopimuksia on yhä enemmän. Kaikki tapahtuu turvallisuuden nimissä.

Viestintävirasto ei tiedä, missä suomalaisten tiedot kulkevat

Edward Snowdenin kesäkuussa tekemät paljastuksen NSA:n urkinnan laajuudesta ovat herättäneet viranomaiset selvittämään tilannetta vasta nyt.

– Teknologia on kehittynyt nopeammin kuin lait, jotka suojelevat meitä. Lait kirjoitettiin, kun meitä voitiin valvoa vain puhelimen avulla. Nyt meistä kaikista on tullut julkaisijoita, kun tallennamme kuvia, tietoja itsestämme tai ajatuksiamme intenettiin, toteaa Dediu.

45 minuuttia -ohjelman saamien tietojen mukaan Viestintävirasto ei tällä hetkellä tiedä, miten suomalaisten verkkotiedot on suojattu. Viranomaiset selvittävät teleoperaattoreilta syyskuun aikana, miten suomalaisten tiedot kulkevat maailmalla.

Suojaavatko meitä mitkään lait ?

Dediun mukaan tietojaan tarkimmin suojaavat käyttävät jo kryptausta.

– Meidän on oltava varuillamme ja ymmärrettävä tiedon jakamisen riskit, olipa sitten kyseessä Facebook tai muu väline. Ja jos jotain on todella salattava, niin vanhanaikaisuus on valttia: Pidä suusi kiinni ja tietosi fyysisesti varmassa paikassa, ohjeistaa Dediu.

2000-luvulla nousi useita skandaaleja, joissa teleyhtiöt myivät tuotteitaan takaporttien kera. Hallituksille annettiin täysin esteetön pääsy. Verkkojärjestelmiä ei voinut myydä ilman että hallituksille rakennettiin takaportit tietoliikenteeseen. Nokialla vuosia työskennellyt Horace Dediu muistaa hyvin, kun Nokiaa syytettiin takaporttien rakentamisesta.

– Nokiakin oli näiden lakien alainen ja sekin möi tuotteitaan maihin joissa on ihmisoikeusongelmia, ja heitä syytettiin - myös Nokia-Siemens-Networksia - siitä, että esimerkiksi Iranissa noita takaportteja käytettiin toisinajattelijoiden puhelu- ja viestiliikenteen vakoiluun. Nokiaa syytettiin noiden takaporttien rakentamisesta, mutta ilman niitä Nokia ei olisi voinut myydä mitään Iraniin. Eikä Burmaan tai muuallekaan.

Dediun mukaan Yhdysvallat yrittää nyt estää Huawei-yhtiötä myymästä tuotteitaan Yhdysvaltoihin. He pelkäävät että Huaweissa piilee vastaava takaportti Kiinan hallitukselle.

Suomen viranomaisille kaavaillaan lisäoikeuksia verkkourkintaan

Havaintoesitys: Näin hakkeroidaan luottokorttitiedot netissä