Kuopiossa noin kaksi ja puolisataa ihmistä on kasannut talkoovoimin seppeleitä sankarivainajien haudoille itsenäisyyspäivää varten. Alueella vetovastuun ottanut Kukka- ja hautauspalvelu Rosannan yrittäjä Sanna Hiltunen kertoo, että seppeleitä kertyi lopulta yhteensä noin kahdeksansataa.
Seppeleitä lasketaan Kuopiossa sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajille että sisällissodassa kaatuneille. Tempauksen tarkoituksena on ennen kaikkea kunnioittaa sodissa palvelleita ja kaatuneita.
– Tämä on ollut suuri kunnia. Tunteet nousivat talkoissa pintaan. Moni oli ihan kyynel silmässä, kun ihmisillä on monenlaisia muistoja, Hiltunenkertoo.
Hiltusen yrityksen tiloissa järjestetyissä viidessä talkooillassa seppeleitä ehdittiin kasata reilut viisisataa. Loput kahdeksastasadasta seppeleestä tulivat lahjoituksina eri järjestöiltä, seuroilta ja yksittäisiltä ihmisiltä.
Kukka-ja hautauspalvelun tiloissa pidettyjen talkooiltoihin osallistuneiden ikähaarukka vaihteli kolmentoista ja yhdeksänkymmenen ikävuoden välillä.
– Ihmiset lähtivät tähän aivan mahtavasti mukaan. Meille tuli valtavasti puheluita ja yhteydenottoja.
Kunniavartio vie seppeleet
Kuopion ohella seppeleitä on kasattu talkoissa eri puolilla maata. Hiltusen mukaan alun perin idean seppeletalkoista kehitti hämeenlinnalainen Esa Jaatinen. Yle kertoi Jaatisen ajatuksesta kesällä.
Itsenäisyyspäivänä seppeleet toimitetaan Kuopion kansalaisopiston pihaan, josta ne jaetaan sankarivainajien haudoilla järjestettävään kunniavartiostoon osallistuville.
– Siitä kulkue lähtee kävelemään kohti Kuopion sankarihautausmaata ja kukin siirtyy omalle osoitetulle haudalleen. Seppeleen lasku tapahtuu kaikilla samanaikaisesti.
Myös Hiltunen seisoo itsenäisyyspäivänä kahden tunnin ajan 41-vuotiaana kuolleen kersantti Kalle Emil Kukkosen (02.02.1899-19.02.1940) haudalla.
Kukkosen ammatiksi on kirjattu työmies. Hän oli naimisissa ja neljän lapsen isä.