25 faktaa sote-sovusta

Keskustaministeri Juha Rehulan mainitseman "sote-orkesterin" ja puoluekumppani Anu Vehviläisen iloitseman "himmelivallankumouksen" pitäisi soida näin. 

1. Kuntakohtainen terveydenhuolto Suomessa päättyy. Järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille, joita on tulossa 15. Terveyden edistäminen pysyy kuntien tehtävänä. 

2. Maakunnat katoavat kartalta. Tilalle tulee lähtökohtaisesti maakuntarajojen pohjalle rakentuva 18 itsehallintoalueen kokonaisuus. Alueilla järjestetään suorat vaalit.

3. Itsehallintoalueiden harteille sulautetaan maakuntaliittojen tehtävät sekä ely-keskusten vastuita kuten työllisyys-, liikenne- ja ympäristötehtäviä. Myös kunnat voivat saada lisää tehtäviä menetettyjen tilalle.

4. Koska sote-alueita ei ole saman verran kuin itsehallintoalueita, kilpailu siitä, mitkä alueet saavat muuntautua omaksi sote-alueeksi ilman naapurin hartioita, kiihtyy. 

5. Ministeriössä on arvioitu, että mahdollisia alueita, jotka joutuvat jakamaan sote-alueen naapurin kanssa, olisivat Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Nämä ovat väestömääriltään pienimpiä. 

6. Järjestämistehtävä ja tuotanto erotetaan toisistaan itsehallintoalueella. Eri tuotantotapojen vertailtavuutta ja kilpailua lisätään. Tarkoituksena on julkinen ja avoin vertailu, jota yksityiset toimijat kirittävät.

7. Itsehallintoalueille luodaan arviointimenettely. Jos hartiat eivät riitä, apua voi pyytää naapurilta. Sote-alueita voidaan ajan myötä myös vähentää, jos valtiovalta kokee siihen syytä.

8. Jatkossa vain 12 sairaalassa olisi laaja ympärivuorokautinen päivystys. Nyt niitä on 20. Muissa kahdeksassa alueessa säilyy suppeampi ympärivuorokautinen päivystys.

9. Laaja päivystys tarkoittaa täyden palvelun taloa eli sinne keskitetään myös kaikista kriittisimmät potilaat. Suppeampi päivystys vastaanottaa vain tiettyjä potilasryhmiä. 

10. MTV Uutisten STM:ltä saamien saavutettavuustietojen mukaan laajan päivystyksen saattavat menettää Kemi, Kajaani, Kokkola, Vaasa, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenlinna ja Kotka.

11. Erva-alueista luovutaan. Yliopistosairaaloiden yhteyteen tulee tutkimuksen velvoitteita. Aluesairaaloilla tulee olemaan jonkinlainen rooli myös jatkossa. 

12. Muutoksissa tullaan huomioimaan työterveyshuollon asema.

13. Potilaalla on jatkossakin oma terveysasema, mutta se voi vaihdella tiuhemmin.

14. Pakettiin kuuluu laaja valinnanvapaus perusterveydenhuollossa ja soveluvin osin erikoissairaanhoidossa. Potilas voi siis valita palveluntuottajan julkisen, yksityisen ja järjestön välillä. Yksityiskohdat selviävät myöhemmin.

15. Valinnanvapaus koskee julkisen palvelun piiriin kuuluvaa palvelulupausta. Tämä rajaa sitä, mitä potilas voi valita. 

16. Tavoitteena on laajentaa perusterveydenhuollon hartioita. Tarkoitus on rikkoa raja-aitoja niin, että erikoissairaanhoito olisi lähempänä perusterveydenhuoltoa ja saman katon alta löytyisi myös sosiaalihuollon palveluita. 

17. Jatkossa potilas voisi esimerkiksi päästä suoraan arvioinnin jälkeen erikoislääkärille. 

18. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen osalta pyritään siirtymään monikanavaisesta yksikanavarahoitukseen. 

19. Uudistuksen ensi vaiheessa rahoitus hoidetaan valtion toimesta. Itsehallintoalueen verotusoikeus selvitetään. 

20. Uudistus koskee 250 000 työntekijää.

21. Sote-kustannukset ovat kokonaisuudessan nyt noin 24 miljardia euroa vuodessa. Tavoitellun 3 miljardin säästö tarkoittaa esimerkiksi kahta HUS:n vuosibudjettia tai 40 000 sote-ammattilaista.

22. Suoria budjettileikkauksia ei ole tarkoitus tehdä, vaan hidastaa kustannusten nousua. Tällä hetkellä sote-menot kasvavat yli 2 prosentin vuositahtia.

23. Säästötavoite on kova, sillä jotta tällaiseen miljardisäästöön päästäisiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä, kasvun pitäisi hidastua alle yhteen prosenttiin.

24. Sote-paketin on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lait astuvat voimaan vuonna 2019 alkaen. 

25. Sote-sopuja on ollut muutaman vuoden aikana jo kymmenkunta. Uusia on odotettavissa.