Hollanti tunnetaan kukistaan, tuulimyllyistään ja kanavistaan. Sipulikukkapellot pohjoisissa ja eteläisissä maakunnissa ovat kauneimmillaan huhti-toukokuussa, kun tulppaanit, narsissit ja hyasintit ovat kukassa.
Kukkasipulien viljely kaupallisiin tarkoituksiin alkoi Haarlemissa ja sen ympäristössä noin 400 vuotta sitten. Sieltä viljely levisi sekä pohjoiseen että erityisesti etelään, ja lopulta Haarlemin ja Leidenin välillä sijaitsevaa aluetta alettiin kutsua nimellä "De Bollenstreekin kukkasipulialue". Monen vuoden ajan suuri osa sen väestöstä ansaitsi elantonsa kukkasipuleista – joko taimistoilla, viennin parissa tai muussa alaa tukevassa toiminnassa. Lissen kaupunki ylpeilee postimerkillä, jossa julistetaan: "Lisse, kukkasipulialueen keskus".
Kukkasipulialueen lisäksi Hollannin pohjoisosaan kehittyi ensimmäisen maailmansodan aikana toinenkin alue, Anna Paulowna Polder, josta suuret taimistovientiyritykset pystyivät hankkimaan maata paljon halvemmalla kuin kukkasipulialueelta. Toisen maailmansodan jälkeen kukkasipulien tuotanto kasvoi siellä valtavasti. Vuoden 1945 jälkeen syntyi uusi viljelykeskus myös Noordoostpolderiin, jossa viljellään pääasiassa tulppaaneja, liljoja ja gladioluksia.
Hollanti tuottaa 60 prosenttia maailman kaupallisesti viljellyistä kukista ja hallitsee 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta. Kuvaan sopii siis hyvin, että maailman suurin kukkien kauppapaikka sijaitsee Aalsmeerissa, 15 kilometrin päässä Amsterdamista. Valtava rakennus on 200 jalkapallokentän kokoinen. Viitenä päivänä viikossa toimivassa Aalsmeerin kukkahuutokaupassa vaihtaa omistajaa päivittäin keskimäärin yhdeksän miljoonaa ruusua ja 21 miljoonaa tulppaania tai viherkasvia.
Kaupanteko tapahtuu ostajien odottaessa penkeillään sormi valmiina nappulalla. Huutokauppakello juoksuttaa kukkaerän hintaa alaspäin ja kun se on ostajan mielestä sopiva, hän painaa salamannopeasti nappulaa. Jahkailuun ei ole aikaa – joka neljäs sekunti joku tekee kaupat ja jos reagoi sekunnin murto-osankin liian myöhään, kaupat menevät sivu suun.
Kaupankäynti alkaa puoli seitsemältä aamulla ja päättyy yleensä aamukymmeneen mennessä. Kukkadiileri saattaa tehdä päivän aikana 200–300 kauppaa. Kukat on lennätetty tänne Keniasta ja Israelista saakka ja aamulla myyty kukka on iltapäivällä myytävänä esimerkiksi Pariisin tai Helsingin kukkakaupoissa.
Tulppaanien historia
Tulppaanin uskotaan yleisesti olevan kotoisin Turkista. Sen synnyinsija voi kuitenkin sijaita paljon kauempana idässä, Himalajan vuoriston juurella. Konstantinopolin hovissa valtakunnan pääkaupungissa arvostettiin suuresti puutarhasuunnittelua ja tulppaanien kasvatusta. Kuten monia muita tuotteita myös tulppaaneja tuotiin provinsseista pääkaupunkiin.
Carolus Clusius on yksi kuuluisimmista kasvitieteilijöistä 1600-luvun alkupuolella. Clusiuksen nimi liitetään kiinteästi tulppaaneihin ja kukkasipulien kasvatukseen. Yleisesti oletetaan, että hän kasvatti ensimmäisenä tulppaaneita Hollannissa. Lisäksi hän antoi runsaasti sipuleita ja siemeniä muille.
1600-lukuun mennessä puutarhatuotannon kokeilut olivat tuottaneet monia uudenlaisia tulppaaneita. Näitä eksoottisia, kalliita mutaatioita, jotka olivat vain rikkaiden ulottuvilla, tavoiteltiin niiden kauneuden, harvinaisuuden ja arvostuksen vuoksi. Kun keskiluokka alkoi ymmärtää, kuinka paljon rahaa yläluokka kulutti tulppaanin sipuleihin ja kuinka paljon se ansaitsi niitä myymällä, se vainusi yksinkertaisen ja nopean äkkirikastumisen mahdollisuuden. Tulppaanimania oli syntynyt.
Sipuleita myytiin painon mukaan. Useimmiten ne olivat vielä maassa. Kaikki mitä tuli tehdä rikastuakseen, oli istuttaa sipulit ja odottaa. Sellaisen tuotteen ostamista ja myyntiä, joka oli näkymätön kuin versomaton kukkasipuli, alettiin kutsua nimellä "wind trade". Kauppiaat saattoivat ansaita jopa 60 000 floriinia (nykyrahassa noin 20 000 euroa) kuukaudessa – ei hullumpi palkkio nykyajankaan mittapuun mukaan. Tietyt lajikkeet saattoivat olla niin arvokkaita, että jo muutamalla sipulilla saattoi ostaa kivitalon Amsterdamin kanavien varrelta.
Markkinoilta putosi pohja vuonna 1637, kun kukkasipulikauppiaat eivät saaneetkaan sipuleistaan tavanomaisia, ylimitoitettuja hintoja. Sana levisi nopeasti ja markkinat romahtivat. Tuhannet hollantilaiset liikemiehet, useat maan vallanpitäjiä, olivat mennyttä miestä alle kahdessa kuukaudessa. Äärimmäisen nopeaa tiedon kulkua vuonna 1637! Suomeen tulppaani rantautui noin 200 vuotta sitten. Alkuvaiheessa tulppaani oli keskitalven ja kevään kukka, mutta lähes sadan vuoden ajan sitä on osattu kukittaa jouluksikin. Vuosikymmenien ajan se on pitänyt hallussaan leikkokukkien kärkipaikkaa talvella. Suosion syinä ovat erityisesti tulppaanien pirteät ja keväiset värit. Nykyisin Suomessa viljellään talven aikana noin 40 miljoonaa leikkotulppaania.
(Pioni 24.4.2007)