Viikonloppuna pidetyt seurakuntavaalit eivät vetäneet nuoria uurnille.
– Nyt pitää pohtia, miksi seurakuntavaalit eivät kiinnosta nuoria. Kirkko tekee paljon työtä nuoren polven eteen, mutta jos päätöksentekoon ei haluta mukaan, pitää miettiä uusia keinoja, pohtii tutkija ja sosiologi Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta.
– Alueelliset erot vaalituloksissa ovat huomattavia. Liberaalit uudistajat voittivat Helsingissä, Pohjois-Pohjanmaalla menestyivät vanhalestadiolaiset, kuvaa Salminen vaalien spektriä.
Yhä vanhempia päättäjiä
Äänestysikäraja oli nyt toista kertaa 16 vuotta - ja tulos oli kehno. Alle 18-vuotiaiden tyttöjen äänestysaktiivisuus oli 9,4 prosenttia ja poikien 7,4 prosenttia.
Nuoria alle 30-vuotiaita oli vain 6 prosenttia kaikista läpimenneistä.
Ja kun tämän päälle koko valtakunnan äänestysprosentti jäi 15,6:een (2010 17,3), seurakuntien päättäjien keski-ikä nousi nyt 54 vuoteen (2010 53 v.).
Nukkuva äänestäjä vanhan vallan turva
Alhainen äänestysaktiivisuus ja nuorten kehno kiinnostus johtaa siihen, että vanha ikääntyneiden valta säilyy kirkossa. Seurakuntien pieni sisäpiiri äänestää tuttuja ja turvallisia, vaikka kasvot ehkä vaihtuvatkin. 51 prosenttia valituista on sentään uusia.
Puolueet marssivat nyt kirkkovaaleihin ensi kertaa omilla listoillaan ja saivat 30 prosenttia paikoista. Suurin oli keskusta (44,8 prosenttia puolueiden äänistä), sitten tulivat kokoomus (25,5,) ja demarit (23,6).Perussuomalaisten kampanjointi johti monissa maaseutuseurakunnissa äänestysaktiivisuuden nousuun perussuomalaisia vastaan. Tulos olikin puolueelle varsinainen antijytky: 2,5 prosenttia.Suurin uudistus tapahtui siinä, että Helsingin seudulla selvästi suurin on liberaali Tulkaa kaikki-liike. Se sai nyt ensi kertaa edustajia myös Rovaniemellä ja Joensuussa.