Pimeät kuukaudet vaikuttavat monen suomalaisen vireystilaan ja pahimmillaan valon puute voi aiheuttaa masennustilan, jota kutsutaan kaamosmasennukseksi. Tiesitkö, millaisia erityispiirteitä kaamosmasennuksella on todettu?
Vaikka moni uupuu pimeiden talvikuukausien aikana, äityvät valon puutteesta johtuvat oireet vain harvoilla kaamosmasennukseksi. Pimeinä talvikuukausina toistuva masennustila on vitsaus etenkin maissa, joissa auringonvalo vähenee merkittävästi tiettyinä vuodenaikoina.
1. Kaamosmasennuksen oireet
Kaamosmasennus laukaisee usein oireita, joita pidetään yleisesti masennuksen oireina. Kaamosmasennus voi siten aiheuttaa surullisuutta, ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen vähenemistä sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteita. Kaamosmasennukseen sairastuneiden unentarve usein kasvaa, fyysinen aktiivisuus vähenee, seksuaaliset halut voivat heiketä ja ruokahalu kasvaa. Moni kaamosmasennuksesta kärsivä lihoo ja lisää etenkin hiilihydraatti- ja tärkkelyspitoisia ruoka-aineita ruokavalioonsa.
2. Kaamosmasennuksen hoito
Kaamosmasennuksen on todettu aiheutuvan valon puutteesta ja kaamosmasennusta hoidetaankin valohoidolla. Noin neljällä viidestä kaamosmasennuksen oireet helpottavat, jos valohoito toteutetaan oikein.
3. Oireet voimistuvat iltapäivisin
Masennuksesta poiketen kaamosmasennuksen oireet voimistuvat usein iltapäivisin.
4. Oireet häviävät kesäisin
Kaamosmasennuksen oireet katoavat tavallisesti kesäisin, kun auringonvaloa on enemmän.
5. Kaamosmasennus ajoittuu syksyyn ja talveen
Masennusoireet rajoittuvat kaamosmasennuksesta kärsivillä tyypillisesti syksyyn ja talveen. Kevään ja kesän aikana oireet helpottavat.
6. Pimeät vuodenajat pahentavat masennusta
Niillä, jotka kärsivät masennusoireista, mutta oireet eivät rajoitu vain syksyyn ja talveen, masennuksen oireet usein pahenevat auringonvalon vähetessä.
7. Kaamosmasennuksesta on erimielisyyksiä
Kaamosmasennusta tutkivissa tiedeyhteisöissä ei olla yhtä mieltä siitä, onko kaamosmasennus masennuksesta erillinen tila. Tautiluokituksissa kaamosmasennus on kuitenkin nimetty masennuksen alamuodoksi.
8. Oireet ovat pahimmillaan vuodenvaihteessa
Vaikka moni valon vähäisyydestä kärsivä odottaa lumentuloa usein toiveikkaana sen tuoman valon myötä, ovat kaamosmasennuksesta kärsivien oireet tavallisesti pahimmillaan marraskuusta tammikuuhun.
9. Kaamosrasitus on yleisempää
Vaikka kaamosmasennuksesta puhutaan enemmän, kärsivät useammat kaamosoireilusta ilman varsinaista masennustilaa. Talvikuukausina ilmenevää lievempää tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi ja siitä kärsii 10–30 prosenttia väestöstä.
10. Kaamosoireilu ei välttämättä ole kaamosmasennusta
Moni kärsii talvella väsymyksestä ja saattaa tunnistaa itsessään kaamosmasennuksen oireita, mutta vain noin yksi prosentti väestöstä kärsii nimenomaisesta kaamosmasennuksesta.
Lähteet: Terveyskirjasto, Wikipedia