Katujengeihin kytkeytyvät henkilöt jälleen epäiltyinä vakavista rikoksista – 13 kiloa kokaiinia ja ammuskelua kadulla

Poliisi epäilee katujengeihin yhdistyviä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kahdesta vakavasta rikoskokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus liittyy 13 kokaiinikilon levittämiseen Helsingissä ja toinen viime elokuussa tapahtuneeseen katujengien väliseen ammuskeluun Pikku-Huopalahdessa.

Ensimmäinen rikoskokonaisuus liittyy helsinkiläisen rikollisryhmän Vantaalla tekemään törkeään ryöstöön. Helsinkiläisryhmän jäsenet pahoinpitelivät ja ryöstivät vantaalaismiehen maaliskuussa 2023.

– Poliisin näkemyksen mukaan kyse oli huumausaineiden myyntiin liittyvästä riidasta, jossa riidan toisen osapuolen epäillään asettaneen helsinkiläiselle epäillylle sakon. Tätä riitaa helsinkiläinen ryhmä lähti selvittämään usean henkilön voimin, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Masi Puolakka Helsingin poliisista.

– Poliisin selvitysten mukaan kohtaamisen jälkeen ainakin osa henkilöistä varautui uuteen kohtaamiseen varustautumalla ampuma-asein.

Kun poliisi lähti selvittämään törkeää ryöstöä, sen taustalta paljastui laaja kokaiinirinki. 

Poliisi epäilee, että ryhmän jäsenet hankkivat 13 kiloa kokaiinia heinä-lokakuussa 2023 ja myivät sitä eteenpäin. Poliisi tutkii tapausta törkeänä huumausainerikoksena.

– Poliisi sai kansalaisilta ilmoituksia, joiden mukaan Kontulan alueella sijaitsevasta asunnosta myytäisiin huumausaineita. Tämä pystyttiin yhdistämään osittain samoihin henkilöihin kuin törkeässä ryöstössä, Puolakka kertoo.

Järjestäytynyttä rikollisuutta

Poliisin mukaan päätekijät on aiemmin yhdistetty Helsingin alueella tunnistettuun katujengiin, mutta tutkinnassa ei tullut ilmi esimerkiksi katujengien tunnuksia tai jonkin alueen tai nimen korostusta. Poliisi pitää ryhmittymää järjestäytyneenä rikollisryhmänä.

Tutkinnan aika poliisi takavarikoi ryhmittymältä 2,5 kiloa kokaiinia ja käteistä rahaa noin 45 000 euroa. Lisäksi poliisi takavarikoi ryhmittymältä konepistoolimallisen aseen, käsiaseen, aseen osia sekä patruunoita. 

Aseiden hallussapidon osalta poliisi epäilee jäseniä ampuma-aserikoksesta ja törkeästä ampuma-aserikoksesta

Helsinkiläisryhmittymän rikoskokonaisuudessa epäiltyjä nuoria aikuisia on toistakymmentä, joista viisi pääepäiltyä on edelleen vangittuina.

Poliisin mukaan epäillyt pääosin kiistävät rikokset.

Välienselvittelyä ampumalla

Toinen rikoskokonaisuus liittyy Pikku-Huopalahdessa elokuussa 2023 tapahtuneeseen ampumistapaukseen, jossa Paciuksenkaarella oli ammuttu ohi ajavasta ajoneuvosta kahta henkilöä kohti käsiaseella.

Poliisi pyysi tapauksen asianomistajia ilmoittautumaan helmikuussa 2024. Asianomistajat saatiin selville mediassa uutisoidun tiedotteen ansiosta.

Tutkinnan perusteella poliisi epäilee, että autossa oli viisi tapahtuma-aikaan 17–18-vuotiasta miestä, joiden poliisi uskoo liittyvän Espoossa vaikuttavaan katujengiin.  Epäillyt kiistävät kuuluvansa mihinkään katujengiin.

– Poliisi epäilee epäiltyjen liittyvän Espoon alueella vaikuttavaan katujengiin, jolla on ollut aikaisemminkin välienselvittelyjä Helsingin alueella vaikuttavan ryhmän kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Marko Forss Helsingin poliisista.

– Esitutkinnassa on noussut esille tietyn katujengin nimi, tietty postinumeroalue, käsimerkit ja rikollisen elämäntavan ihailu. Lisäksi poliisilla on taltioituna gangstarap-sanoituksia, joista osa sopii kuvaukseksi ampumistapaukseen.

Poliisi epäilee asiassa ampumisen osalta tapon yritystä, minkä epäillyt kiistävät. Heidän mukaansa kyseessä oli paukkupatruunoilla tehty pelottelu. Poliisi ei löytänyt esitutkinnassa rikoksessa käytettyä asetta.

Poliisi aloitti tapon yritykseen liittyvän esitutkinnan aikana tutkinnan marihuanan ja hasiksen hankkimiseen, välittämiseen ja myyntiin liittyen, johon liittyy samoja henkilöitä kuin ampumistapaukseen. Tapausta on tutkittu törkeänä huumausainerikoksena.

Teoista epäiltynä oli vangittuna kuusi henkilöä. Kaikki epäillyt ovat tällä hetkellä vapaana.

Suomessa 10 katujengiä

Poliisi kertoo seuraavansa katujengitilanteen kehittymistä ja puuttuu uudella ryhmällä tehokkaasti ilmiöön liittyviin rikoksiin

Helsingin poliisilaitoksella aloitti heinäkuussa 2023 katujengirikollisuuteen erikoistunut tutkintaryhmä, jonka tehtävänä on estää, paljastaa ja tutkia vakavaa katujengirikollisuutta. Tutkintaryhmä tutkii katujengirikollisuutta pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa.

Katujengit nostavat päätään nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella 2:04
Katujengit nostavat päätään nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ktaso video.

Poliisi on tunnistanut Suomessa noin 10 katujengiä, jotka eivät kuitenkaan ole tarkkarajaisia ryhmiä, vaan pikemminkin erilaisia alueellisia verkostoja. Katujengeihin liittyy reilut 300 henkilöä, joista noin 150 on aktiivisempia jäseniä. Pääosa katujengeistä vaikuttaa pääkaupunkiseudun alueella.

Tässä jutussa ensimmäisenä kuvailtu rikoskokonaisuus kuuluu poliisin näkemyksen mukaan katujengitoiminnan alle, mutta on toiminnaltaan jo järjestäytynyttä rikollisuutta. Jälkimmäisessä rikoskokonaisuudessa toiminta on lähempänä nuorisorikollisuutta kuin järjestäytynyttä rikollisuutta. Molemmissa tapauksissa epäillyt ovat maahanmuuttajataustaisia.

Ensimmäiseen esitutkintaan liittyvät päätekijät on yhdistetty eri katujengiin kuin Pikku-Huopalahden esitutkinnassa mainittu Helsingissä vaikuttava ryhmä.

– Kyseiset tutkintakokonaisuudet kuvaavat katujengiryhmien toiminnan verkostomaisuutta, rikollisuuden vakavoitumista toiminnan jatkuessa ja ryhmittymien haitallisuuden eri asteita, toteaa rikostarkastaja Marko Forss.

Poliisin on tärkeää päästä puuttumaan vakavaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään toimintaan ja samaan aikaan ehkäistä sellaisten ryhmien toimintaa, jotka ovat mahdollisesti muotoutumassa osaksi järjestäytynyttä rikollisuuta.

– Esimerkiksi jälkimmäisessä esitutkinnassa selvisi, että osalla epäillyistä oli tahtotilana laajentaa toimintaa ja hankkia entistä suurempia määriä huumausaineita myytäväksi. Lisäksi ryhmän toimintaan ajautui mukaan kaveripiirin kuuluvia henkilöitä, jotka sinänsä pärjäsivät hyvin ja kävivät koulussa, mainitsee Forss.

Lue myös:

    Uusimmat