Mainos
Mainos

Ravintola-arvostelu: Näsinneula, Raja Riesling -tasting + teemamenu

Sain kutsun tulla maistelemaan varsin omaleimaisen viinitilan anteja. Suomalaisten tuottamaa viiniä, joka viljellään Ranskassa ja valmistetaan Saksassa. Raja Riesling on maahantuoja Viinitien porukan toteen käynyt haave.

Homma lähti käyntiin 2012, jolloin pieni, 0,2 hehtaarin palsta Pohjois-Alsacessa vuokrattiin. Riesling-köynnökset kasvavat aivan Saksan rajan tuntumassa, vain 300 m Ranskan puolella. Maaperä on puhdasta kalkkikiveä, mikä tarjoaa erinomaiset puitteet laadukkaan Rieslingin kasvattamiselle. Viinit tehdään naapurissa Saksan puolella, Friedric Beckerin viinitilalla. Viinejä oli esittelemässä itse viinintekijä Toni Immanen.

Asiaan. Ensimmäistä vuosikertaa 2012 ei ole yleisölle enää tarjolla, joten aloitamme seuraavasta vuodesta. 2013 poikkeaa seuraavista vuosikerroista kuivuudellaan. Viini on voimakas, täyteläinen ja kypsän happoinen. Ei mikään helposti kulauteltava, mutta silti herkullinen. Huutaa ruokaa seurakseen. Onneksi sitäkin on vielä tulossa.

Vuosikerta 2014 vaihtui makeampaan tyyliin. Samalla se keveni ja hapot vähenivät. Silti tasapainoinen kokonaisuus.

2015 päästiin selkeästi vauhtiin. Tämä oli kolmikosta selkeästi tyylikkäin ja makeudesta huolimatta raikkain. Ryhtiä, happoja ja kypsää hedelmää. Tätä nauttisi mielellään myös pelkästään. Sehr gut!

Seuraavaksi ruokaa Riesling- ja Spätburgunder -viikkojen teemalla. Alkuun maalaisterriiniä, päärynächutneyta ja piparjuurimajoneesia. Runsaan tyylikäs alkupala, jossa maut hienosti balanssissa. Kylkeen hienostunutta rosee-sektiä, Schmitges Spätburgunder Rose Brut 2014 Moselista. Voi, kunpa saksalaisia skumppia olisi enemmän tarjolla. Juovat muuten eniten kuohuvaa maailmassa.

Väliruoaksi menun paras annos, valkoista parsaa, paahdettua kukkakaalia, korvasieni-vinegrette, granaattiomenaa ja siemenleipää. Sitä kuvittelee, että parsa-annokset on nähty, vaikka niitä rakastaakin. Tämä tarjosi paljon uutta. Näsinneulan tyyliin nähden siinä oli rohkeutta ja luovuutta. Kukkakaali toimi parsan kanssa loistavasti. Lasiin moselilainen, Immich-Batteriebergin C.A.I. Riesling 2014. Raikas ja hapokas, sitruksista yrttisyyttä. Oikein hyvä. Etiketin tykinammunta juontaa juurensa ajoille, jolloin hyvä viinimaa oli mennyt, mutta hyvää, mineraalista maaperää oli vuorilla. Siispä ammuttiin rinne sopivan tasaisen viljelykelpoiseksi räjähteillä. Kätevää. En tiedä, viittaavatko enkelisiipiset, viinipullon kanssa kuvaan päätyneet pojat sivullisiin uhreihin vai mihin.

Pääruoaksi haudutettua kuhaa, rakuunaöljyä, parsarisottoa, pikkelöityä raparperia, parsa-saksanpähkinäsalaattia ja lime-rakuunavoikastike. Lempeä kombo, jota sävytti hienosti rakuuna. Annos oli kuitenkin tuplasti liian iso. Koko pisti annoksen näyttämään lautasella epämääräiseltä kasalta. Rakenne oli kauttaaltaan turhan pehmeä ja olisi kaivannut rutkasti rakennetta tuekseen. Mutta perusmaut toimivat hyvin. Samaa voi sanoa loistavasti paritetusta Raja Riesling 2013:sta. Pelkästään se oli turhan vahva, ruoan kanssa loistava.

Jälkkäriksi mentiin lapsuuden maisemiin. Kookos-vaniljavanukasta, mansikkaa, mantelikeksiä, karamellisoitua mantelia ja paahdettuvalkosuklaa-sorbet oli miellyttävä kokonaisuus, jossa kookos toi mieleen äidin tekemät kookoskeksit. Kylkeen sovitettu Schlossgut Dielin Burgberg Auslese Riesling 2010 komppasi nätisti hunajaisella hedelmäisyydellään.

Kaiken kaikkiaan Näsinneula osoitti hienoja etenemisen merkkejä. Olen nauttinut ruoasta aiemminkin, mutta nyt tuntui mukana olevan sopivasti lisää rohkeutta ja luovuutta, jota olen joskus jäänyt kaipaamaan. Lisää samaa!

Ravintola Näsinneula
Särkänniemi, Tampere

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.