Yhdessä asiassa suomalaiset voittavat ruotsalaiset – leipätottumuksissa selkeä ero

Lähes 70 prosenttia kuluttajista sanoo ostavansa ruisleipää viikoittain. Ruispalaleivät ovat suosituimpia ja niitä löytyykin 45 prosentin vastaajan taloudesta aina. Lapsiperheissä luku on jopa 56 prosenttia. Jälkiuunileipä kiilaa kakkoseksi ja sen käyttö korostuu vanhemmalla väestöllä, kuten myös ruislimppujen suosiminen. Paahtoleipiä käytetään eniten lapsiperheissä, mikä ei liene yllätys.

Suomalaisten suosikkileivät

1. Ruispalaleipä 34 %
2. Jälkiuunileipä 13 %
3. Vaalea palaleipä 7 %
4. Ruisreikäleipä 7 %
5. Paistopisteleipä 6 %
6. Vaalea kokonainen sekaleipä 6 %
7. Sämpylät 4 %

Ruokailutottumuksemme leivän suhteen ovat terveellisemmät kuin läntisen naapurimme. Suomalaiset saavat kuitua keskimäärin 22 g päivässä. Se ei aivan yllä kuidunsaannin suositustasolle, joka on vähintään 25–35 grammaa päivässä, mutta on kuitenkin paremmalla tasolla kuin länsinaapureillamme. 

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan heidän vähäkuituiset leipävalinnat näkyvät lautasella päivittäisen kuidunsaannin jäädessä alle 20 grammaan. Erityisesti ruotsalaisnuoret syövät yhä vähemmän täysjyväleipää, mikä on Kaisa Mensosen mukaan tietenkin terveyden kannalta huolestuttava trendi.

Leipätiedotuksen leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalainen syö päivittäin 3–4 viipaletta leipää, kun ruotsalaisen päivittäinen leipäannos on 2,5 viipaletta. Kaisa Mensonen laskee, että jos syö 3–4 ruisleipäviipaletta, se sisältää noin 50 g täysjyvää. Tällä päivittäisellä täysjyvän saantimäärällä kuolleisuuden riski laskee merkittävästi. 

Täysjyvän ja viljakuidun on havaittu suojaavan erilaisilta sairauksilta, erityisesti suolistosyövältä. Päivittäisellä 90 gramman täysjyvän saannilla on havaittu olevan yhteys pienentyneeseen sepelvaltimotaudin, hengityssairauksien, tartuntatautien ja diabeteksen riskiin. Eli mitä useamman leipäviipaleen valitset täysjyväisenä, sitä paremmat terveysvaikutukset saat itsellesi, vinkkaa Mensonen.

Lähde: Leipätiedotus