Voiko jäätelö olla ravitseva ja terveellinen välipala? Kiinnitä huomiota tähän

Keskimäärin suomalainen syö jäätelöä lähes 13 litraa vuodessa. Mutta onko jäätelö ravitsemuksellisesti huono valinta vai voisiko se toimia välipalana peräti leivän tai rahka-annoksen korvaajana?

Suomalaiset syövät jäätelöä enemmän kuin muut eurooppalaiset, ja maailmanlaajuisestikin Suomi on neljänneksi kovin jäätelön kulutuksessa. Pienen maamme peittoavat vain Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti, kertoo Kespro.

Jäätelö on jälkkäripöytien ja kesäpäivän herkkusuosikki, mutta voisiko se ansaita paikkansa osana monipuolista ja ravitsevaa ruokavaliota? Voisiko yksi päivän viidestä ateriasta ollakin jäätelöannos?

Ravitsemusterapeutti Jonna Heinosen mukaan kyllä voi!

– Jäätelössä on paljon hyviä asioita: hiilihydraatteja, jotka ovat ihmisen pääasiallinen energianlähde, proteiinia ja rasvoja. Eli silloin tällöin jäätelö on oikein hyvä välipala ja etenkin helteisinä päivinä, mikäs sen parempaa.

Lue myös: Yksi jäätelömaku ei millään lyö läpi Suomessa – jäätelövalmistaja: "Yllätys minulle itsellenikin"

Kiinnitä huomiota siihen, minkä kanssa jäätelöä syöt

Heinonen kuitenkin huomauttaa, että sillä, minkä kanssa jäätelöä syödään, on paljon merkitystä sen suhteen, kallistuuko annos ravitsevampaan vai vähemmän ravitsevaan suuntaan.

Myös se, millaista jäätelöä syö, vaikuttaa asiaan.

– Jos kyseessä on jokin todella sokerinen tai suklainen jäätelö, sisältää se paljon energiaa ja syömisen jälkeen verensokeri ampaisee ylös ja laskee nopeasti alas. Verensokerin nopea nousu ja lasku aiheuttaa väsymystä ja väsyneenä tekee mieli taas makeaa. Kierre on valmis.

Tällainen jäätelöannos saa ravitsemusterapeutilta hehkutusta

Jos yhden päivän aterioista haluaa korvata jäätelöannoksella, suosittelee Heinonen esimerkiksi vaniljajäätelöä marjojen ja hedelmien kera.

– Se on todella hyvä välipala. Marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti kuituja.

Marjoissa piilee myös ravitsemuksellisesti eräs "taika", jonka vuoksi niitä kannattaa napsia ihan kaikenlaisten jäätelöiden seurana.

– Marjoista on tehty paljon Suomessa tutkimusta ja niissä on osoitettu, että riittävä marjojen syönti kumoaa syödyn sokerin haittavaikutuksia elimistössä. 

– Ne ehkäisevät verensokeripiikkejä sekä sokerin syönnin pitkäaikaisvaikutuksia.

1,5–2 desiä marjoja päivässä

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kliinisessä ateriakokeessa havaittiin, että 1,5 desilitraa mustaherukkaa auttoi ehkäisemään sokerin haitallisia vaikutuksia elimistön aineenvaihdunnalle.

Tutkimuksessa todettiin, että mustaherukan kanssa syöty lisätty sokeri ei ole yhtä haitallista elimistön aineenvaihdunnalle kuin sokerin syönti sellaisenaan.

Jos mustaherukat tuntuvat liian ärhäköiltä omaan suuhun, samankaltaista tutkimusnäyttöä on saatu myös mustikoista.

Katso myös: Toinen suomalaisten suosima kesäherkku on grillimakkara, mutta voiko sitä syödä kesän jokaisena päivänä?

1:22Ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen vastaa visaiseen makkarakysymykseen.

Lähteet: Kespro, Itä-Suomen yliopisto