Usko tai älä: Tämän päivän trendiruoka olikin muoti-ilmiö jo 1930-luvun Suomessa

Lottamuseon mukaanravintotieteellisiin keskusteluihin nousi 1930-luvulla raakaravinnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Kysymystä pohdittiin myös lehtien palstoilla ja asiantuntijat kommentoivat aihetta kiivaasti puolesta ja vastaan.

Vitamiinit ja raakaravinto kovassa nousussa

Raakaravinto nousi 1930-luvun muoti-ilmiöksi kun vitamiinit, joista pari vuosikymmentä aikaisemmin ei tiedetty juuri mitään, todettiin ihmisille välttämättömiksi ravintoaineiksi. Lisäksi raakaravintokeskustelua vauhditti uudet tutkimukset kivennäisaineiden terveysvaikutuksista.

Raakaravinto-oppaita julkaistiin jo 1930-luvulla ja sen puolestapuhujat tekivät paljon valistustyötä raakaravinnon puolesta. Maltillisemman linjan edustajat suosittelivat ravintoa, jossa valmistetun ruuan lisäksi nautitaan runsaasti raakoja marjoja, hedelmiä, juureksia ja salaatteja. Heidän mielestään tärkeintä huomioida, että ruuan valmistustavalla on suuri merkitys vitamiini -ja kivennäisainepitoisuuksiin.

Kokeile raakamarjakiisseliä tai -puuroa

Lotta Svärd -lehdessä vuonna 1935 kehotettiin kokeilemaan raakamarjapuurojen ja -keittojen valmistamista. Lottamuseo suosittelee valmistamaan mainittuja ruokia melkeinpä mistä marjoista tahansa.  Nyt karviaisten ja vadelmien ollessa parhaimmillaan, saadaan niistä valmistettua ravitseva, terveellinen ja ruokaisa aamiainen tai välipala.

Raakamarjoista valmistettu vadelmakiisseli:

Haluttu määrä vettä kiehautetaan. Siihen lisätään kylmään veteen liotettuja perunajauhoja niin paljon, että syntyy sakeahko seos, joka vielä saa kiehahtaa. Tämän jälkeen annetaan jäähtyä, jonka jälkeen lisätään raakamarjasose.

Karviaismarjapuuro:

1 litra vettä ja 1 kahvikupillinen mannasuurimoita keitetään. Seos saa jäähtyä, jonka jälkeen lisätään vajaa kahvikupillinen karviaismarjaraakasosetta. Lisätään sokeria maun mukaan. Huom! Puuroa vatkataan puukauhalla tai vispilällä, ei metallisella, sillä se muuttaa marjojen väriä.

Lähde: Lottamuseo