Keskivertosuomalainen syö lihaa yli 76 kiloa vuodessa. Vaikka kokonaiskulutus on pysynyt viime vuosina samana, erityisesti lampaanliha on nostanut imagoaan kuluttajien silmissä.
Lampaanlihan kulutus on hurjassa kasvussa. Kotimaisen lampaanlihan tuotantoa onkin lisätty vastaamaan kuluttajien tarpeita.
Lammasta ja karitsaa ei mielletä enää pelkäksi pääsiäisruoaksi, vaan näitä lihoja kulutetaan tasaisesti ympäri vuoden. Vuonna 2014 karitsanlihan kulutus kasvoi yhdeksällä prosentilla, lampaanlihan kuudella prosentilla.
Tuotantoa lisätty hurjasti
Edellisvuoteen verrattuna lampaanlihan tuotanto kasvoi jopa 40 prosenttia. Suurin syy lampaanlihan tuotannon nousuun on sen muuttuminen ammattimaisemmaksi.
Lammastilojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Tällä hetkellä tiloja löytyykin jo 660 kappaletta, joista noin kolmannes on luomutiloja. Suomessa lampaita kasvatetaan eniten Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pohjanmaalla.
Kotimaisen karitsan osuus on noin puolet kokonaiskulutuksesta. Eniten karitsaa ja lammasta tuodaan Suomeen Uudesta-Seelannista ja Alankomaista.
Lihaa pidetään maukkaana ja laadukkaana
Lampaan ja karitsanlihan suosio johtuu pääasiassa lihan imagon noususta. Lihatiedotuksen imagotutkimuksen perusteella kuluttajat pitivät lampaan- ja karitsanlihaa maukkaana, turvallisena ja laadultaan hyvänä. Lisäksi terveellisyys, vähärasvaisuus ja mureus mainittiin näiden lihojen hyviksi ominaisuuksiksi.
Kun näkyvä rasva on poistettu, lampaanliha on yhtä kevyttä kuin broileri. Broilerin imago vähärasvaisena ja terveellisenä tuotteena on pitänyt sen tuotannon korkeana vuodesta toiseen. Lisääntynyt tietoisuus on kuitenkin saanut aikaan sen, että lampaan- ja karitsan terveellisyys on huomattu ja kulutus kääntynyt nousuun.