Mainos
Mainos

Suomalaistutkijan mullistava löydös: Oluesta paljastui uusia terveysvaikutuksia

Suomalainen väitöstutkimus osoittaa, että esimerkiksi oluen ja mämmin sisältämät yhdisteet ovat terveydelle hyväksi. 

Olut sisältää muiden viljatuotteiden lailla elimistölle hyvää tekeviä ainesosia. Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä filosofian maisteri Juha-Matti Pihlava osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että ohran ja ohramallasoluiden hordatiinien kemiallinen monimuotoisuus on paljon suurempi mitä aikaisemmin on tiedetty. Lisäksi hän löysi vehnä- ja ruisoluista bentsoksatsinoideja, joiden on todettu toimivan tiettyjä syöpätyyppejä vastaan.

Tutkimuksissa löytyi uusia yhdisteitä

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa viljojen ja viljatuotteiden vähemmän tutkituista pienkomponenteista, joita yleisesti pidetään hyödyllisinä yhdisteinä ravinnossamme. Pihlava tutki viljojen sisältämien terveysvaikutteisten komponenttien määriä rukiin, kauran, ohran ja vehnän jyvissä sekä niistä valmistetuissa tuotteissa, kuten hiutaleissa, leivissä ja oluissa.

– Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi uuden tyyppisten elintarvikkeiden kehittämisessä, Luonnonvarakeskuksen tutkijana työskentelevä Pihlava sanoo.

Pihlava pureutui tutkimuksessaan muun muassa kaurassa esiintyviin avenantramindeihin, ohralle tyypillisiin hordatiineihin sekä rukiin ja vehnän bentsoksatsinoideihin. Hän teki myös tarkempaa kartoitusta rukiin flavonoideista, joita ei aikaisemmin paljoa ole tutkittu. Lisäksi hän määritti alkyyliresorsinolien ja fenolisten happojen pitoisuuksia rukiissa, vehnässä ja ohrassa sekä lignaanien määriä rukiissa.

– Mielenkiintoista on, että useat näistä tutkituista kasvien toissisjaisista aineenvaihduntatuotteista toimivat viljoissa puolustusyhdisteinä kasvitauteja tai tuholaisia vastaan. Ja samat yhdisteet ovat ravinnossamme hyödyllisiä, niillä voi muun muassa olla hapettumisreaktioita hillitseviä, tulehduksia tai syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia, Pihlava toteaa.

Japanilainen tutkimusryhmä löysi aiemmin hordatiinit tutkiessaan, miksi miksi tietyt oluen komponentit lisäsivät suoliston liikkuvuutta ja näin estivät ummetusta. Ennen Pihlavan tutkimusta hordatiineista tunnettiin kolme perusrakennetta, hän löysi lisää: 9 aiemmin tuntematonta rakennetta sekä lukuisia aiemmin raportoimattomia sokerikonjugaatteja.

Hyviä vaikutuksia myös alkoholittomista oluista

Uusien yhdisteiden tunnistamisen lisäksi Pihlava määritti hordatiinien kokonaispitoisuuksia yli 200 oluesta.

– Hordatiinien kokonaispitoisuus oluissa oli verrannollinen alkoholipitoisuuteen, joskin suhteellisen suuria hordatiinipitoisuuksisa mitattiin myös alkoholittomista tai matala-alkoholisista oluista. Hordatiinit saattavat osaltaan vaikuttaa oluen aistittaviin ominaisuuksiin, sillä ne ovat kitkeriä ja niillä on havaittu olevan astringoivia ominaisuuksia, Pihlava kertoo.

Astringoiva tarkoittaa makua, joka aiheuttaa suuta kutistavan tai kuivaavaan tunteen.

Uutena mielenkiintoisena löydöksenä oli vehnä- ja ruisoluiden bentsoksatsinoidit, joiden määrä myös alkoholittomissa tai matala-alkoholisissa vehnäoluissa voi olla merkittävä. Bentsoksatsinoidien mahdollisista terveysvaikutuksista, kuten syöpää ehkäisevistä ominaisuuksista, on olemassa viitteitä, mutta näiden osoittamiseen tarvitaan lisää tutkimusta.

– Yhdisteiden pitoisuuksien vaihtelu oli kuitenkin hyvin suuri eri oluiden välillä, joten kaipaamme lisätutkimuksia tietääksemme, miten vehnä- ja ruismaltaan bentsoksatsinoidit saataisiin parhaiten siirrettyä olueeseen, Pihlava kertoo.

Mämmissä, ruisleivässä ja näkkileivässä samoja terveysyhdisteitä

Pihlava mukaan vehnä- ja ruisoluiden lisäksi hyviä bentsoksatsinoidien lähteiksi osoittautui muun muassa ruisleivät, ruisnäkkileivät, luomumämmi sekä erikoisesti ruismallasjauho. Rukiista ja ruistuotteista löydettiin myös laaja kirjo erilaisia flavonoideja, vaikkakin niiden pitoisuudet olivat marjoihin, hedelmiin ja vihanneksiin verrattuna alhaisia.

– Koska näitä bioaktiivisia yhdisteitä havaittiin myös ruisnäkkileivistä, tuoreleivistä, maltaista sekä mämmistä, voidaan päätellä kyseisten yhdisteiden ainakin osin kestävän suhteellisen kovia ruuanvalmistusolosuhteita, Pihlava kertoo.

Filosofian maisteri Juha-Matti Pihlava esittää väitöskirjansa Selected Bioactive Compounds in Cereals and Cereal Products ̶ Their Role and Analysis by Chromatographic Techniques julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 3.8.2017 klo 12 .

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.