Juhlistimme uuttavuotta Turussa. Ruokaa ja museoita, kuten tavallista. Vuodenvaihteessa moni ravintola on kiinni, mutta se tarjosi oivan tilaisuuden tutustua Luduun, jonka ikkunan takana olemme usein kurkkineet ja miettineet, oisko pitänyt valita se silloisen ravintolavalinnan sijasta.
Turun raflaskene on kehittynyt samaa vauhtia Helsingin ja Tampereen kanssa. Tuntuu, että Ludu on jäänyt keskusteluissa Kaskiksen, Smörin ja Mamin varjoon. Pieniä kaikuja on kuitenkin kuulunut tänne sisämaahankin asti ja kaikki positiviisia. Odotukset olivat varovaisen toivekkaita.
Klo 20.30 rafla oli täynnä vuotta 2017 vastaanottavia asiakkaita. Pöytäänohjauksen jälkeen meidät jätetään rauhaan vartiksi, mutta sen jälkeen palvelu soljuu mutkitta. Alkuun tyylikästä Palmer & Co Brut Resérve -shampanjaa. Tasapainoisen paahteinen ja hapokas viini täytyy pistää muistiin.
Ruoaksi viiden lajin maistelumenu (52 eur) ja suositusviinit (38 eur). Vaimo haluaa lihattomana. Aluksi molemmille lohitartar, kampasimpukkakreemiä, talviomenaa ja saksanpähkinäkeksiä. Annos on peitetty keksikannella, trendijutulla, jota en ole ymmärtänyt. Tasapainoinen annos, joka raaka-aineiden puolesta lupasi hitusen enemmän, mutta oli lempeän mukava, hillitty. Moselilainen Richard Böckingin mausteinen Sturmnacht Riesling 2014 komppasi erinomaisesti.
