Katuruoan suosio ei osoita hiipumisen merkkejä enkä sitä pitkään aikaan tule toivomaankaan. Se avaa ovia mitä herkullisimpiin makumaailmoihin ja niiden kautta avartaa näkemyksiä erilaisista kulttuureista ympäri maapalloa. Sitä todellakin tarvitsemme tällä hetkellä. Tykkään, kun ruoka noudattaa tiettyjä sääntöjä, perinteisiä oppeja ja vetää ne viimeisin päälle tappiin. Ja tykkään myös, kun ruoasta tehdään ihan mitä ikinä huvittaa unohtamalla kaikki säännöt paitsi sen tärkeimmän eli hyvän maun. Jälkimmäiseen metodiin nojautuu tamperelainen, vuoden vanha Armas Kuppila. 
Kuppilan tiloissa on toiminut muutama konsepti Armas-nimen alla Maitokaupasta alkaen. Nykyisin arkipäivät koostuvat kotiruokalounaasta sekä iltapäivästä iltaan asti tarjolla olevista katuruoka-annoksista. Lauantaisin pöytä pistetään koreaksi brunssihengessä. Paikan ja ruoan takana ovat ei enempää eikä vähempää kuin Tampereen parasta ruokaa tarjoilevan ravintola C:n kaksikko Ilkka Isotalo ja Christina Suominen.
Saimme Tampere Food Clubin kautta kutsun muiden bloggarien kera maistelemaan paikan antimia. Jostain syystä en ollut päässyt tekemään sitä aiemmin. Hiukan kaduttaa ja ihmetyttääkin. Tänä vuonna on tullut liikuttua sen verran paljon Tampereen rajojen ulkopuolella, että kotikaupunki on jäänyt paitsioon. Parempi silti hiukan myöhässäkin kuin jäädä yhä paitsi.
