Possua jogurtissa ja tuholaismyrkkyjä teessä – katso, mitä ruokasi oikeasti sisältää

Pitkät ainesosaluettelot saavat pään pyörälle ja valintaa tehdessään on helppo nojautua tuotenimeen. Litaniaa olisi kuitenkin hyvä opetella lukemaan ja haitalliset ainesosat tunnistamaan, sillä nimi saattaa johtaa harhaan. Ruotsalainen Aftonbladet listasi elintarvikkeet, joiden ostamista kuluttajien kannattaa harkita kahdesti.

Raastettua palmuöljyä pizzan päälle

Ei ole kirkossa kuulutettua, että pizzan päälle ripoteltu juusto olisi nimensä veroista. Ruotsalaisen Wernerssonin pizzajuustoraasteessa juustoa on vain 29 prosenttia. Tämänkaltaisia ”juustoja” on täydennetty "juuston kaltaisella kasvirasvavalmisteella", joka sisältää muun muassa perunatärkkelystä, palmuöljyä, maitoproteiinia, e-koodeja ja aromeja. Suomestakin juustonkaltaiselle raasteelle löytyy vastine: Helsingin Sanomien taannoisessa jutussa kerrottiin S-ryhmän kaupoissa myytävän X-tra Pizzaraasteen sisältävän 50 prosenttia juustoa ja 48 prosenttia juuston kaltaista kasvisrasvavalmistetta.

Vaniljajäätelö ilman vaniljaa

Ruoka-aineiden nimet saattavat johtaa kuluttajaa siis hyvinkin harhaan. Esimerkkinä tästä toimii myös vaniljajäätelö, jossa vaniljaa ei välttämättä ole alkuunkaan. Mustat pisteet herkussa eivät tarkoita sen olevan tehty aidosta vaniljasta – ruotsalaisten mukaan kyseessä saattavat olla mustat, mauttomat jyvät. Esimerkiksi vaniljanmakuisessa Pigviini-jäätelössä ainoa vaniljan lähde on luontainen vanilja-aromi.

Palonestoainetta pizzaboksissa

Palonesto- ja puhdistusaineena sekä tekstiilikyllästeenä käytettyjä perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) käytetään yleisesti kuluttajatuotteissa. Yhdisteitä löytyy myös ruokapakkauksista, joissa niiden käyttöä perustellaan kyvyllä hylkiä rasvaa ja vettä. Terveydelle kyseenalaisia yhdisteitä löytyy muun muassa pizzakartongeista sekä mikropopcorn- että pikaruokapakkauksista.

Eläinkokeissa on osoitettu, että runsas altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille voi aiheuttaa maksahaavan, huonontaa vastustuskykyä ja heikentää hedelmällisyyttä. Tutkijat uskovat, että aineella on samankaltaisia vaikutuksia myös ihmisiin.

Mansikka-sika-sokeri-jogurtti

Eläimen, usein sian, nahasta valmistettua gelatiinia käytetään yleisesti jogurteissa, karkeissa sekä muissa makeisissa. Tuoteselosteesta käy ilmi, mikäli jogurtin valmistuksessa on käytetty eläimen ihoa sekä esimerkiksi se, kuinka paljon sokeria tuote sisältää – määrä nimittäin saattaa olla melkoinen. Gelatiinia sekä sokeria välttelevien voi olla hyvä siirtyä syömään luonnonjogurttia, jonka voi itse höystää haluamallaan tavalla.

Rusinoita, vihreää teetä ja torjunta-aineita

Ruotsalainen Råd och Rön -kuluttajalehti teki laboratorioanalyysin, jossa ei-ekologisesti tuotetuista rusinoista löytyi torjunta-ainejäämiä. Liiallisen torjunta-aineiden saannin uskotaan yleisesti olevan haitaksi ihmisen terveydelle, mutta kukaan ei tiedä, miten kemikaalicocktail tulee loppujen lopuksi meihin vaikuttamaan. Käynnissä on ihmiskoe.

Torjunta-ainejäämät eivät lopu rusinoihin. Esimerkiksi Liptonin vihreästä teestä niitä löytyy suunnilleen 15 erilaista. Torjunta-aineita välttääkseen on hyvä suosia luonnonmukaisesti tuotettua ja kotimaista ruokaa.

Väriaineista keskittymisvaikeus?

Muun muassa makeisista, lihatuotteista, kastikkeista, kakuista, vanukkaista, kekseistä ja virvoitusjuomista löytyy kaikista haitallisimpana pidettyä atsoväriä, sitruunankeltaista tartratsiinia (E102). Lisäaine voi aiheuttaa astmakohtauksen, allergisen reaktion ja sen epäillään heikentävän lasten keskittymiskykyä. Tartratsiinista pitää varoittaa sitä sisältävän tuotteen ainesosaluettelossa, mutta porsaanreiästä mahtuvat esimerkiksi pakkaamattomat irtokarkit, pikkuleivät sekä jäätelöt.

Ja mitäköhän tästä sitten löytyy...

Lähde: Aftonbladet