MTK: Miksi satojen miljoonien eurojen ruokabisnes ei suosi suomalaista? "Verovaroja ei pitäisi tuhlata"

Suomalaiset syövät vuosittain noin 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella. Näistä 420 miljoonaa ateriaa tarjotaan julkisissa ruokapalveluissa. Jokainen suomalainen syö vuosittain noin 100 ateriaa muun muassa koulussa, päiväkodissa ja sairaaloissa.

− Näillä julkisin verovaroin rahoitetuilla aterioilla on valtava aluetaloudellinen vaikutus. Ostamalla suomalaista ruokaa kaikki julkiset keittiöt voivat omalta osaltaan osallistua talkoisiin Suomen talouden tervehdyttämiseksi, muistuttaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

TIESITKÖ? Suomalaisten kuluttajien luottamus kotimaiseen ruokaan on vahva: Suomalaiset arvostavat varsin yksituumaisesti kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Suomi Syö 2014 -tutkimuksen mukaan (Taloustutkimus) 60 prosenttia kuluttajista tarkistaa ruoan alkuperän kaupassa. Maito- ja lihatuotteissa tuo luku on 75. Lähiruokaa, kiitos -selvityksessä 2013 tuli vahvasti esiin se, että kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus halutaan turvata. Suomalaiset painottavat lähiruokaa ja toivovat, että ruoan alkuperämaa olisi näkyvillä ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokaloissa (MTK 2013).

Ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo 350 miljoonaa euroa

Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on 350 miljoonaa euroa vuosittain. Julkisissa ruokapalveluissa kotimaisen ruoan osuus on selvästi pienempi kuin kotitalouksien ruokahankinnoissa. Osuus vaihtelee alueittain 60 −80 prosentin välillä (Ruralia 2014).

− Parantamisen varaa on joka puolella Suomea. Suomalaisten verovaroja ei pitäisi tuhlata ulkomaiseen ruokaan, Sahi huomauttaa.

Sahi pitää valitettavana sitä, että ruoan alkuperää ei kerrota ateriapalveluiden asiakkaille pääsääntöisesti lainkaan.

− Pahimmillaan julkisissa ruokapalveluissa tarjotaan possun lihaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi lainvastaista, Sahi kertoo.

Tullitilastot osoittavat, että ruoan tuonti Suomeen on edelleen kasvanut. Elintarvikkeiden kauppatase on pahasti alijäämäinen.

− Siksi kuntapäättäjien pitäisi vakavasti ja tosissaan miettiä keinoja ja tehdä sellaisia päätöksiä, joilla kohennetaan yleistä taloustilannetta. Kotimaisen ruoan osuuden kasvattaminen on erittäin tehokas ja helppo tapa osallistua taloustalkoisiin, arvioi Sahi.

Kotimaisen ruoan käyttömahdollisuuksia ei rajata

Vastuu kotimaisten ruokatarvikkeiden hankinnasta on aina kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolla. Nykyinen ja uusi hankintalaki ei rajaa – eikä ole koskaan rajannutkaan – kotimaisen ruoan käyttömahdollisuuksia kuntaruokailussa, vaikka näin on usein luultu ja väitetty. Laki sen sijaan mahdollistaa sellaisten hankintakriteerien käytön, jotka mahdollistavat kotimaisen ruoan hankinnan.

− Kuntapäättäjillä on valta ja vastuu tehdä strategiatason päätöksiä siitä, mitä kuntalaiset syövät. Lopulliset päätökset ovat kuitenkin ruokapalvelu- ja hankinta-ammattilaisten käsissä, huomauttaa Sahi.

Hankintatoimen päätöksenteossa ja suunnittelussa mennään valitettavan usein hinta edellä.

− On edelleen kuntia, kuntayhtymiä ja hankintayhtiöitä, jotka tekevät päätökset pelkän hinnan perusteella. Taloudellisten mittareiden rinnalla hankintoja pitäisi tarkastella ruoan laadun, ravitsemuksen, tuoreuden, kestävän kehityksen sekä paikallisuuden näkökulmasta, Sahi toteaa.

Lähde: STT