Katariinan raparperipiirakka on järjetön hitti ja reseptin haluavat kaikki: "Helppo tehdä ja onnistuu aina"

Katariina Pylsy Maisemakahvilan piirakka 2
Katariina Pylsy leipoo Maisemakahvilan raparperipiirakan lisäksi kesäkahvilassaan Hämeenkyrössä muitakin herkkuja. MTV

Maisemakahvilan raparperipiirakka on resepti, jota suomalaiset googlaavat vimmatusti aina keväisin. Hittipiirakan resepti lähti aikoinaan leviämään, kun Hämeenkyrössä suosittua kesäkahvilaa pitävä Katariina Pylsy antoi sen Kotiliesi-lehdelle.

Kun hämeenkyröläinen Katariina Pylsy kävi aikoinaan Karkun emäntäkoulua, nappasi hän sieltä mukaansa herkullisen kuuloisen omenapiirakkareseptin. Piirakka paljastui erinomaiseksi ja Katariina ryhtyi leipomaan sitä myös kesäkahvilassaan. Piirakasta kehittyi pian entistäkin parempi, kun siihen päätyi täytteeksi onnellisen sattuman kautta raparperia.

 – Sain kerran naapuriltani ison pinon raparperia. Laitoin sitä pakkaseen ja kokeilin piirakkaan. Hui, että siitä tulikin hyvää! Pylsy muistelee.

Jo 30 vuotta Maisemakahvilaa pyörittänyt Pylsy alkoi tarjoilla raparperipiirakan gluteenitonta versiota kesävierailleen. Kaikki halusivat yhtäkkiä reseptin.

– Annan yleensä ohjeen aina vehnäjauhoversiona. Itse teen piirakkaa gluteenittomista jauhoista, joita käytetään saman verran kuin vehnäjauhojakin. Gluteenittomista jauhoista tulee pehmeämpi piirakka, Pylsy vinkkaa.

Päätyi lehteen jo 20 vuotta sitten

Varsinaiseksi hitiksi raparperipiirakan resepti kasvoi, kun Kotilieden ruokatoimittaja Marja Malinen kävi vierailulla Pylsyn Maisemakahvilassa.

– Siitä on jo varmasti 20 vuotta aikaa, kun Marja teki jutun Kotilieteen. Hän sanoi minulle, että kun sinulla on noin ihania leivonnaisia, niin annapa joku resepti. Mietin, että en minä munkkien tai mustikkapiirakan reseptiä raaski paljastaa. Annoin sitten sen hyvän raparperipiirakan. Siitä se sitten lähti, Pylsy muistelee.

Kotilieden jutun jälkeen Maisemakahvilan raparperipiirakasta kasvoi hiljalleen ilmiö. Sosiaalisen median aikakaudella resepti on levinnyt leipojalta toiselle ja sitä ylistetään ruokablogeissa. 

"Sitä ei voi mokata!"

Mikä piirakasta sitten tekee niin erityisen hyvän? Pylsy arvelee, että sen suosio piilee kaikessa yksinkertaisuudessaan helppoudessa ja herkullisuudessa.

– Maisemakahvilan raparperipiirakka on helppo tehdä ja onnistuu aina. Sitä ei voi mokata! Piirakka on ihanan kostea ja mehevä, Pylsy perustelee.

– Ihmiset ajattelevat turhaan, että raparperi ja rahka ovat väkeviä. Mutta kun ne eivät ole! Piirakkaan voi toiseksi rahkaksi laittaa halutessaan vaikka vaniljarahkaa. Piirakan voi tehdä mistä marjoista tahansa, tai vaikka omenista, hän jatkaa.

Katariina Pylsy perusti Maisemakahvilan Hämeenkyröön, Huupon tilan päärakennukseen yhdessä miehensä Eero Pylsyn kanssa vuonna 1988.  Huupon tilan rakensi amerikansuomalainen liikemies Samuel Saari vuonna 1905. 

Maisemakahvilayrittäjä on saanut runsaasti positiivista palautetta piirakkareseptistään ja hän käy usein lukemassa niitä itse netistäkin. Kaikista parhaita ovat Pylsyn mielestä olleet ne palautteet, jossa raparperin ja rahkan ”inhoajat” ovat kääntäneet kelkkansa ja rakastuneet Maisemakahvilan piirakkaan.

– He eivät ensin meinaa suostua maistamaan, mutta sitten maistaessaan toteavatkin, että olipahan huippuhyvää. 

Viime vuosina Pylsy on pitänyt kesäkahvilansa ovia auki kolmisen viikkoa. Kahvilan aukioloviikkoina hän aloittaa jokaisen aamunsa leipomalla Maisemakahvilan raparperipiirakkaa.

Joka paikan koheltajaksi itseään kutsuva Pylsy työskentelee myös Sastamalan maaseutujohtajana ja järjestää muun muassa Sastamalan Wanhat Talot -tapahtumaa. Tulevan kesän aukiolosta hän ei vielä ole aivan varma, kun tekemistä riittäisi muissakin vastuutehtävissä. 

– Joskus aikoinaan pidin kahvilaa auki kesäkuun alusta syyskuuhun. Olin vähän hullu! Aamulla leivoin ja sitten painuin töihin, Pylsy nauraa.

Maisemia voi kahvilan tiluksille joka tapauksessa mennä kesällä ihailemaan, sen Pylsy lupaa. Ja jos kysyntää on, lupaa Pylsy leipoa myös Maisemakahvilan piirakkaa tilauksesta.

Katso alla olevalta videolta myös ohjeet helppoon, itse tehtyyn raparperimehuun.


Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.