Karu totuus halloumijuustosta – moni suomalainen ei ole tullut edes ajatelleeksi ympäristövaikutuksia: "Riski, jonka haluamme tuoda esiin"

Halloumi
Halloumijuusto ei Ruotsin WWF:n mukaan ole ympäristöystävällinen valinta. Shutterstock

Ruotsin WWF harkitsee halloumin siirtämistä vältettävien ruoka-aineiden listalle, kirjoittaa ruotsalaislehti Expressen ja SVT Nyheter. Suomessa aiheesta kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus.

Ilmastoystävällinen ruokavalio on noussut ruokakeskusteluiden keskiöön viimeistään viime vuoden aikana. Lihan ympäristövaikutukset ovat hyvin tiedostettuja, mutta moni ei arvaisi, että suositulla halloumijuustolla on myös kääntöpuolensa. Ruotsin WWF selvittää parhaillaan halloumin ja muiden tuontijuustojen kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia antibioottien käytön suhteen.

Halloumin ympäristöystävällisyys näyttää hyvin kyseenalaiselta. Kyprokselta tuotu EU:n alkuperäissuojatun halloumijuuston raaka-aineena oleva maito on tuotettu eläimillä, joille on annettu antibiootteja huimat määrät. 

Pysäyttäviä lukuja

SVT Nyheter selvitti eri maiden antibioottien käyttöä eläimillä. Tilastot ovat peräisin Euroopan lääkevirastolta vuodelta 2016. Halloumia valmistava Kypros johti kirkkaasti tilastoja: maassa käytettiin antibioottireseptien perusteella 456 milligrammaa antibiootteja yhtä eläinyksikköä kohden. 

"Voi todella olla niin, että halloumi on (ympäristön kannalta) huonompi valinta kuin liha, jonka moni on juuri jättänyt pois lautaseltaan. Tämä on riski, jonka haluamme WWF:llä tuoda esiin."

SVT:n mukaan Kyproksen halloumijuuston maito onkin saatu eläimiltä, jotka ovat saaneet antibiootteja 40 kertaa enemmän kuin ruotsalaiset eläimet. Euroopan lääkeviraston tilaston hännillä olivat Ruotsi, Suomi, Islanti ja Norja. Ruotsin lukema oli 12,1 ja Suomen 18,6 milligrammaa antibiootteja eläinyksikköä kohden. Erot Kyproksen lukuihin ovat valtavia.

Ruotsin WWF:n ruoka-asiantuntija Anne Richertin mukaan halloumi saattaakin olla lihaa pahempi valinta. 

– Voi todella olla niin, että halloumi on (ympäristön kannalta) huonompi valinta kuin liha, jonka moni on juuri jättänyt pois lautaseltaan. Tämä on riski, jonka haluamme WWF:llä tuoda esiin, Richert kommentoi Expressen-lehdelle. 

Richert ei voi kuitenkaan sanoa täydellä varmuudella, että halloumi olisi automaattisesti lihaa huonompi valinta. 

– Sanoin, että halloumi voi olla huonompi kuin liha, koska emme tiedä, kuinka paljon antibiootteja käytetään lehmiin, lampaisiin ja vuohiin Kyproksella. On olemassa perusteltu syy uskoa, että lypsylehmät ja vuohet saavat liikaa antibiootteja, hän kommentoi.

"Halloumilla voi herkutella turvallisin mielin"

Vaikka halloumijuustot eivät itsessään sisällä antibiootteja, niiden tuotannon ympäristövaikutukset eivät välttämättä ole kestäviä. Filos-brändin halloumia Suomeen maahantuovasta E. Gavrielides Oy:sta muistutetaan, että halloumin syöminen on turvallista.

– Olemme Suomen johtava halloumin maahantuoja. Ruotsissa uutisoitu antibioottien runsas käyttö ei koske maitotiloja. Silti jokainen Filos-halloumiin käytettävä maitoerä testataan maidon saapuessa tehtaalle antibioottijäämien varalle. Halloumijuustollamme voi siis herkutella turvallisin mielin, yhtiöstä kommentoidaan MTV:lle ja jatketaan:

– Myös EU:n halloumijuustoa koskevassa säädöksessä on määrätty, että halloumijuusto ei saa sisältää antibiootteja.

WWF: Suosi kotimaisia luomujuustoja

Suomen WWF ei huomioi antibiootteja vielä ruokaoppaassaan. Muutoin opas listaa ruoat vihreisiin (käytä kohtuudella), keltaisiin (käytä harkiten) ja punaisen (vältä näitä) sen perusteella, millaiset rehevöitymisvaikutukset, ilmastovaikutukset ja monimuotoisuusvaikutukset ruoilla on. Myös käytetyt torjunta-aineet huomioidaan listauksessa.

Suomen WWF: Lehmänmaidosta tehdyn juuston tuotanto kuormittaa ilmastoa merkittävästi. Lisäksi tuotannossa syntyy paljon vesistöjä rehevöittäviä päästöjä. Jätä punaisen ”vältä”-merkinnän saaneet tuotteet ostamatta.

Juustolaadut ovat suomalaisessa ruokaoppaassa yhtenä ryhmänä. Ne löytyvät samasta listasta kuin lihat eli WWF:n Lihaoppaasta. Suomessa ja Ruotsissa tuotetut juustot kuuluvat keltaiseen ryhmään ja eurooppalaiset juustot luokitellaan punaiseen ryhmään. Luomujuustoja WWF:n ruokaopas suosittelee käyttämään kohtuudella. Luomutiloilla kun muun muassa käytetään antibiootteja vähemmän kuin muilla tiloilla.

Kiinnostavaa on sekin, että esimerkiksi riistalihalla on WWF:n listauksessa vihreä merkintä eli sitä voi käyttää kohtuudella. Riistaliha kuten hirvenliha pärjää listauksessa ylivoimaisesti paremmin kuin juustot tai tehotuotettu liha.

Juustolla herkuttelijat voivatkin tästä Ruotsin WWF:n antibioottihuomiosta ottaa vinkin: suosi luomujuustoja ja pohjoismaalaisia grillijuustoja halloumijuuston sijasta.

Kyprokselta tuleva halloumijuusto ei tässä valossa ole ympäristön kannalta yhtä kestävä valinta kuin esimerkiksi grillijuusto, joka on tehty esimerkiksi suomalaisesta tai ruotsalaisesta maidosta.

Artikkelia ja otsikkoa muokattu 16.7.2019 klo 12.00: Lisätty halloumia maahantuovan yrityksen edustajan kommentit. Lisätty otsikkoon maininta ympäristövaikutuksista.

***

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.