Ikivanhan reseptin mukaan parhaat perunat kypsyvät maan alla – niin kutsutussa haudassa.
Viikolla 7 vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n perunaviikkoa. Perunoita on valmistettu kautta aikojen osaksi erilaisia aterioita, mutta oletko koskaan kuullut hautaperunoista?
Ennen vanhaan useita ruokalajeja valmistettuun rosvopaistin tapaan maahan rakennetussa lämpimässä pesässä. Yksi esimerkki tästä valmistustavasta on Anu Hopian ja Taru Lehtovaaran Kasvikset kemistin keittiössä -teoksessa esitelty hautaperunoiden vanha resepti.
– Tämä Satakuntalaisesta keittokirjasta löytyvä ohje on kirjan mukaan ollut käytössä ainakin entisessä Lapin kunnassa (Lappi Tl) ja Porissa. Hautaperunoita on nautittu sillin ja leivän sekä maidon, piimän tai oluen kanssa, kirjassa kerrotaan.
Hautaperunat
perunoita
risuja
puita
kiviä
sammalta
Maahan kaivetaan kuoppa, johon ladotaan risuja, puita ja kiviä.
Polttamalla puut ja risut kuumennetaan kivet jotka tulen sammuttua ladotaan kerrokseksi kuopan pohjalle.
Niiden päälle pannaan sammalta ja sen päälle perunoita. Päällimmäiseksi ladotaan vielä sammalkerros ja kerros kuumia kiviä.
Perunat saavat olla haudassa noin tunnin ajan, että ne kypsyvät.
Lähde: Satakuntalainen keittokirja, Anu Hopia ja Tatu Lehtovaara: Kasvikset kemistin keittiössä – parhaat valmistustavat, Minerva 2015