Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehitellyt uudenlaisen gluteenittoman leivän ja pastan härkäpavusta.
VTT on kehitellyt uudenlaisen menetelmän, joka mahdollistaa vanhan kotimaisen proteiinikasvin, härkäpavun käytön elintarvikkeiden ainesosana. Ravinto- ja proteiinipitoinen härkäpapu on ruokapöydässä aliarvostettu harvinaisuus ja päätyy tällä hetkellä pääasiassa rehuksi.
Uudenlaisen menetelmän myötä on kehitetty muun muassa maistuva, ravinteikas ja proteiinipitoinen leipä, joka valmistetaan 70-prosenttisesta härkäpapujauhosta. Härkäpapuleipä on aistittavilta ominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja väriltään parempaa kuin esimerkiksi maissi-, riisi- ja soijajauhoista valmistetut tuotteet.
VTT kehitti myös gluteenittoman pastan 100-prosenttisesta härkäpapujauhosta. Tuotteet ovat aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan tavallisen durum-vehnästä valmistetun pastan kaltaisia.
Jopa tuplasti enemmän proteiinia kuin vehnässä
VTT:n mukaan härkäpapua ei ole perinteisesti käytetty leivonnassa, koska se sisältää tuotannon ja aistinvaraisten ominaisuuksien kannalta hankalia yhdisteitä. VTT ratkaisi ongelmat yhdistäen mekaanisen fraktioinnin ja bioprosessoinnin ja paransi näin härkäpavun ravitsemuksellisia, teknologisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia.
Härkäpapu on erinomainen proteiinin lähde ja on siksi hyvä korvike lihalle. Sen proteiinipitoisuus on jopa 25 - 35 prosenttia, mikä on kaksi kertaa suurempi kuin vehnällä. Härkäpapu sisältää runsaasti terveyden kannalta tärkeitä vitamiineja, mineraaleja, ravintokuitua sekä bioaktiivisia yhdisteitä.
Härkäpapua viljellään Euroopassa, Kanadassa, Afrikassa ja Aasiassa. Suomessa viljely on ollut melko vähäistä, ja sato päätyy pääasiassa sikojen ja lehmien rehuksi. Viljelyn arvioidaan kuitenkin lisääntyvän poliittisen ohjauksen ja ilmastonmuutoksen myötä. Härkäpavun markkinahinnat ovat selkeästi alhaisemmat kuin herneen ja soijapavun.
Lähde: VTT
MTV LIFESTYLE