Tanskassa pitkään ja todella menestyksekkästi vaikuttanut suomalainen jääkiekkohahmo Petri Skriko, 63, myöntää, että ensivaikutelma juuttien tämän vuoden MM-kisajoukkueesta ei enteillyt sittemmin toteutunutta jättisensaatiota.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat 15.–31.5.2026
Leijonien pelit, välierät ja finaali MTV3-kanavalla. MTV Katsomossa ottelut maksullisilla tilauksilla. Kaikki kisauutiset MM-jääkiekon verkkosivuilla.
Lue myös: MM-sensaatio on totta: Tanska välieriin, super-Kanada ulos!
Tanska teki yhden MM-historian mahtavimmista tempuista, kun se laittoi Sidney Crosbyn johtaman Kanadan laulukuoroon puolivälierissä.
Hurmoksellisesti pelannut tanskalaisjoukkue sai juhlia sensaatiomaista välieräpaikkaa kotiyleisönsä edessä Herningissä.
Maan jääkiekossa pitkään vaikuttanut Petri Skriko myöntää, että juuttien alkukisat eivät lupailleet mitään nähdyn kaltaista. Tanska hävisi kolme ensimmäistä otteluaan Tshekille, Sveitsille ja Yhdysvalloille.
– Katsoin sitä joukkuetta ja ajattelin, että sehän on keski-iältään suhteellisen vanha. Että onko tämä sellainen vanhempien pelaajien jäähyväisreissu. Nyt tietysti näyttää, ettei näin ole. Hienosti voittivat kuitenkin sitten seuraavat alkulohkopelit ja pääsivät jatkoon.
Tanska nousi todella väkevästi voittoon Kanadaa vastaan. Se takoi kaksi maalia aivan ottelun lopussa.
– Eilinen kruunaa kaiken, Skriko toteaa.
Jääkiekosta taas hauskaa Tanskassa
Yli 500 NHL-ottelua pelannut Skriko päätti uransa aikanaan kuuden vuoden jaksoon Herningissä. Hän päätyi Pohjois-Amerikasta Tanskaan lyhyen Kiekko-Espoo-pestin kautta.
– San Joseen oli tryout-sopimus (kaudella 92–93), jota ei jatkettu. Siitä tulin Kiekko-Espooseen loppukaudeksi. Se ei enää tuntunut... ehkä oli vähän liikaa siinä myyntiä ja neljä joukkuetta itsellä pariin vuoteen. Ajattelin jo, että okei, tämä oli tässä.
Skriko harkitsi siis päättävänsä uransa jo vuonna 1993, eli vain 31-vuotiaana.
– Jääkiekko ei vain enää tuntunut oikealta. Peli ei kulkenut, se oli jotenkin niin, että tuntui, ettei ollut kivaa pelata ollenkaan.
– Sitten Tanskasta valmentaja soitti, että haluanko pelaamaan sinne. En tietysti tanskalaisesta jääkiekosta tiennyt mitään, Skriko kertaa pitkän ja menestyksekkään ajanjakson alkuhetkiä.
– En ole kyllä edelleenkään ihan varma, että mistä se (valmentaja) oli puhelinnumeroni saanut. Siihen aikaan ei mitään agentteja ollut, Skriko naurahtaa.
Lue myös: Kanadalle ja Leijonille irvaillaan
Hyökkääjä pelasi Herningin joukkueessa lopulta kuusi kautta, voitti neljä mestaruutta ja takoi myyttisiin mittasuhteisiin paisuneet 549 pistettä 249 ottelussa.
– Tykkäsin todella paljon. Jääkiekosta tuli taas hauskaa, ja oltiin menestyneitä.
Skriko jatkoi suoraan valmennusuralle samassa osoitteessa. Hän toimi Herningissä kaksi kautta pelaajauransa perään ja voitti vielä yhden kannun pääkäskijänä.
– Tanska on hieno maa, siellä ihmiset ovat upeita, iloisia ja kansainvälisiä. Työuralla kun tuli menestystä, niin sehän poiki fiilistä ja onnistumisia. Se varmasti oli suurin syy, että siellä oli kiva olla.
"Loimme ammattilaiskulttuurin"
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Skriko on tehnyt vielä kaksi reissua maahan. Hän toimi Odensen päävalmentajana alkukauden 2005 ja palasi vielä kerran Herningin penkin taakse 2017–2019.
Suomalaisvaikuttaja taustoittaa Herningin 90-luvun tanskalaisdynastian vaikuttavan tänäkin päivänä maajoukkueessa.
– Yksi iso osa oli se, että me Herningissä loimme sellaisen ammattilaiskulttuuriin. Monet nykypelaajat ovat sen ajan pikkupoikia, kun me olimme Tanskan mestareita koko ajan.
Vaikka kiekkomiehelle rakas "kakkoskoti" on kiinni jopa MM-mitalin syrjässä, ajattelee Skriko buumin vaikutusten olevan rajallisia.
– Epäilen, sillä eihän se ole sillä tavalla jääkiekkomaa. Siellä on monia selvästi suositumpia urheilulajeja. Kansallinen huomio jää kuitenkin varmaan aika pieneksi, vaikka tämä on jääkiekkokaupungeissa varmasti iso juttu.
Lue myös: Kanadan MM-farssista nolo paljastus
Skriko kuvailee Herningiä aivan maan ykköspaikaksi jääkiekkohenkisyyden osalta, mutta jalkapalloliigassa viime vuosina kovaa tulosta tehnyt FC Mitjylland on syömässä kiekkohuomion elävältä.
– Jalkapallo on noussut. Kun itse pelasin, niin jääkiekko oli ykköstä Herningissä. Kun menin vajaat kymmenen vuotta sitten valmentamaan, huomasi ison eron, että kiekko oli jo paljon pienempää, kuin vaikka Mitjyllandin pelien seuranta.
Tanskan seuraava haaste on MM-välierä, jossa vastaan asettuu B-lohkon voittanut Sveitsi.
Nyt Viron päävalmentajana
Skriko on pelaajauransa jälkeen valmentanut Tanskan lisäksi SM-liigassa SaiPaa 2000-luvun alussa. Hän teki myös mittavan uran NHL-scouttina. Viimeiset kaksi sesonkia hän on toiminut Viron miesten maajoukkueen päävalmentajana.
Viro pelaa MM-kisojen 1. divisioonan B-lohkossa, jossa se sijoittui tänä vuonna kotiturnauksessaan kolmanneksi.
– Muutamia pelaajia tiesin etukäteen, kuten Robert Rooba ja Kristjan Kombe. Tuttu agentti soitti ja kysäisi, että mites, että tällainen olisi, että edellinen valmentaja ei jatka.
Skrikon mukaan Viron maajoukkue painii etenkin ohuen pelaajamateriaalin tuottamien ongelmien kanssa. Juniorijoukkueet käyvät pelaamassa vielä alle 15-vuotiaina suhteellisen tasaisia otteluita Suomessa, mutta ero venähtää, kun ikä nousee. Suomessa esimerkiksi harjoitusmäärät kasvavat jopa kolminkertaisiksi.
Aivan terävin kärki lähtee hakemaan kehitystä naapurista.
– Lahjakkaimmathan menevät kuitenkin sitten Suomeen tai Ruotsiin.
– Tosi paljon olen tykännyt olla. Siellä on innostuneita ja hyviä ihmisiä jääkiekon ympärillä. Kaksi vuotta ollaan voitettu pronssia, mitä ei ole aiemmin tehty, Skriko päättää.