Mainos

Yllättävät faktat: Tiesitkö tämän henkilötunnuksestasi?

Henkilötunnus on nimeä tarkempi tunnistamiskeino, joka pysyy suomalaisen matkassa syntymästä hautaan. Tiesitkö, että tunnus ei määräydy sattumanvaraisesti?

Henkilötunnus myönnetään kaikille Suomen kansalaisille ja maahanmuuttajille, jotka muuttavat Suomeen pysyvästi tai vähintään vuodeksi. Henkilötunnus pysyy muuttumattomana, ellei sen haltijalle koidu terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää välitöntä uhkaa tai joku muu kuin tunnuksen haltija on jatkuvasti väärinkäyttänyt tunnusta. Henkilötunnus voidaan muuttaa myös, mikäli henkilön sukupuoli korjataan.

Vaikka henkilötunnus voi näyttää sattumanvaraiselta, sitä se ei suinkaan ole. Tunnuksen kuusi ensimmäistä numeroa muodostuvat henkilön syntymäajasta. Tunnuksen loppuosa erotetaan alkuosasta joko yhdysmerkillä (-), plussalla (+) tai A-kirjaimella. Merkki määräytyy syntymävuosisadan mukaan. 1800-luvulla syntyneiden merkki on plus, 1900-luvulla syntyneiden yhdysmerkki ja 2000-luvulla syntyneiden A-kirjain.

Tunnuksen loppuosa muodostuu kolminumeroisesta yksilönumerosta sekä tarkistusmerkistä. Yksilönumero on naisilla parillinen ja miehillä pariton, ja sillä erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Tarkistusmerkki voi olla numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama luku 31:llä. Tarkistusmerkkitaulukkoa voi tutkailla Väestorekisterikeskuksen verkkosivuilla.

HETU, SOTU vai SATU?

Monesti kuulee etenkin varttuneemman väen puhuvan henkilötunnuksen sijaan sosiaaliturvatunnuksesta. KELA jakoi kansalaisille väestörekisterin tietoihin perustuvia sosiaaliturvatunnuksia vuosina 1964–1970. Vuonna 1971 sotusta luovuttiin ja tilalle otettiin henkilötunnus.

SATU taas tarkoittaa sähköistä asiointitunnusta. Sähköinen asiointitunnus aktivoidaan, kun henkilö hankkii Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmennetta hyödyntävän varmennekortin, kuten henkilökortin.

Henkilötunnuksessa piilee riski

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on huolissaan siitä, että henkilötunnus on niin laajalti käytetty tunnistusmenetelmä. Kun henkilön tunnus löytyy niin työnantajalta kuin harrastusseuraltakin, kasvaa riski siihen, että henkilötunnus päätyy vääriin käsiin.

Tietosuojeluvaltuutettu on joutunut puuttumaan esimerkiksi joidenkin terveyskeskuksien toimintaan, kun niiden käytännöt ovat olleet riskialttiita. Tällaisissa tapauksissa on käytetty nimeä ja henkilötunnusta sekä ajanvarauksessa että sen perumisessa.

– Jokainen ymmärtää, että jos henkilötunnus tällaisessa tapauksessa päätyy vääriin käsiin, voidaan aikoja peruuttaa noin vain ja väärin perustein.

Henkilötunnusta käytetäänkin Suomessa tunnistamiskeinona hyvin laajalti, mutta Aarnion mukaan sen käytölle on aina löydyttävä lainmukaiset perusteet.

– Yleensä henkilötunnuksen vaatimiselle löytyy hyvä syy. Se voi olla esimerkiksi se, että henkilö täytyy pystyä tunnistamaan vaikkapa mahdollisen opiskeluista saatavan diplomin tai takaantuvan laskutuksen takia. Näin vältytään kaiken maailman valelääkäreiltä.

Tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta löytyy vastauksia yleisimpiin henkilötunnusta koskeviin kysymyksiin.

Lähteet: Väestörekisterikeskus, maistraatti

Maaret Tiensuu, maaret.tiensuu(at)mtv.fi

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.