Tilanteet, joissa epäillään tyrmäystippojen käyttöä, ovat Suomessa todella harvinaisia. Esimerkiksi Helsingissä epäilyjä tulee kymmenkunta vuodessa, vaikka siellä käyttöä tapahtuu oletettavasti Suomen kaupungeista eniten, Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan.
Poliisille tyrmäystippaepäilyt tulevat yleensä sitä kautta, että henkilö on joutunut väkivaltarikoksen uhriksi, ja tutkinnan kuluessa esittää epäilyksen tyrmäystippojen osuudesta asiaan.
– Pelkistä tyrmäystippaepäilyistä ei siis useinkaan tule poliisille tietoa, Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Jari Koski toteaa.
Kosken mukaan tilanteisiin liittyy yleensä alkoholinkäyttö – henkilö on ottanut jonkin verran alkoholia, ja se on vaikuttanut huomattavasti voimakkaammin kuin yleensä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkärin Katarina Lindroosin mukaan yleisimpänä tyrmääjänä toimii kuitenkin nimenomaan itse otettu alkoholi. Tyrmäystippaepäilyn taustalla on siis usein tilanne, jossa omaa liiallista alkoholinkäyttöä ei tunnisteta tai haluta tunnistaa. Varsinkin nuorten kohdalla tyypillistä on se, ettei tunneta omia rajoja.
– Nuoret eivät aina ymmärrä, että alkoholi vaikuttaa eri tavalla riippuen esimerkiksi siitä, onko väsynyt vai levännyt tai juoko tyhjään vai täysinäiseen vatsaan ja kuinka paljon aiempia juomiskokemuksia on taustalla. Sammumisen ja muistinmenetyksen jälkeen voi ihan ymmärrettävästikin herätä ajatus tyrmäystipoista, Lindroos huomauttaa.
Merkkejä tyrmäystipoista harvoin löytyy
Koski kertoo, että tyrmäystippaepäily voi liittyä esimerkiksi seksuaalirikokseen, jolloin valtaosa uhreista on eri-ikäisiä naisia. Taustalla voi olla myös tilanne, jossa henkilö herää jonkinlaisten vammojen kanssa, jolloin poliisin tehtävänä on selvittää, onko henkilö joutunut pahoinpitelyn kohteeksi, ja voisiko tilanteeseen mahdollisesti liittyä tyrmäystippojen käyttöä.
Kosken mukaan ongelmallisinta tyrmäystippaepäilyjen tutkimisen kannalta on se, että merkkejä tyrmäystipoista harvoin löytyy henkilön veri- tai virtsanäytteestä.
– Se ei toki välttämättä kerro siitä, etteikö tyrmäystippoja olisi käytetty, sillä lääkkeet yleensä poistuvat elimistöstä noin vuorokauden kuluessa.
Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksen ylilääkärin Sami Mustajoen mukaan huumeseula voi jäädä negatiiviseksi siitä syystä, että seula tunnistaa vain tavallisimmat päihdekäytössä olevat valmisteet. Tyrmäystipoissa käytetään useimmiten muita aineita.
– Oikeuskemian laboratoriossa saadaan tarvittaessa tutkittua veri- tai virtsanäytteitä hyvinkin perusteellisesti, mutta näihin laajoihin selvittelyihin edetään ainoastaan poliisin tekemästä tutkintapyynnöstä, Mustajoki toteaa.
Koski kertoo, että tyrmäystippaepäily johtaa mahdollisuuksien mukaan laajempiin tutkimuksiin ja selvittelyihin. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa ilmoitus on tullut vasta viikkojen kuluttua tapahtuneesta.
Lindroosin mukaan viimeisin suomalaistutkimus tyrmäystipoista on vuosilta 1999–2002, jolloin Helsingin oikeuslääkäriasemalla tutkittiin poliisin toimeksiantona 59 huumaamisepäilyä. Näistä vain muutamassa tapauksessa pystyttiin osoittamaan, että laboratoriossa todetut aineet oli annettu uhrille salaa tai väkisin.
Keskushermostoa lamaavia lääkkeitä, silmätippoja ja verenpainelääkkeitä
THL:n Lindroosin mukaan tyrmäystipat voivat olla esimerkiksi keskushermostoa lamaavia aineita, kuten bentsodiatsepiineja, joilla pyritään saamaan henkilö täysin puolustuskyvyttömäksi. Ne voivat olla myös silmätippoja, joilla tavoitellaan yleensä tajunnan osittaista tai kokoaikaista menetystä. Laseihin tyrmäystipat päätyvät yleensä juurikin tippoina tai nopeasti liukenevina tabletteina.
– Perinteisten tyrmäämistarkoituksessa annettujen lääkkeiden lisäksi on myös aineita, joilla pyritään lisäämään henkilön sosiaalisuuden tunnetta ja empatiakykyä, Lindroos toteaa.
TAYS:n päivystyksen ylilääkäri Mustajoki listaa tyrmäystipoiksi myös esimerkiksi verenpainelääkkeet, kuten klonidiinin sekä ketamiinin, jota käytetään ihmisten ja eläinten nukutukseen.
– Tyrmäystippojen oireet riippuvat käytetystä lääkkeestä. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, tajunnantason lasku, sekavuus tai voimakas verenpaineen lasku, joka aiheuttaa pystyssä pysymisen vaikeutta tai tajuttomuutta.
Mustajoen mukaan päivystykseen tullaan yleensä heti, eli oireiden ollessa voimakkaimmillaan. Tyypillisesti tyrmäystippojen tai niiden epäilyn uhri on nuori nainen, ja tapahtumapaikkana on ollut ravintola. Hankalatkaan oireet eivät Mustajoen mukaan yleensä vaadi muuta hoitoa kuin seurannan, joka kestää enimmillään muutamia tunteja.