Yliopistotutkintojen rajoittamisesta tulossa myrsky – hyssyttelyä ja rajua kritiikkiä

Tutkintoon riittää 300 opintopistettä, mutta useimmat opiskelijat hankkivat niitä huomattavan paljon enemmän varmistaakseen työllistymisen. Osa tekee yli 400 pistettä. Itä-Suomen yliopisto haluaa rajata, että tutkinto on otettava ulos 330 opintopisteellä.

– Pääsyy on siinä että yliopisto saa nykyään rahoituksensa tulosten eikä enää tavoitteiden kautta, perustelee Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula.

Opiskelijat myöntävät, että johonkin raja pitää asettaa, mutta monille suunnitelmat ovat myrkkyä.

– Se 330 on kyllä tosi matala. Ei pysty opiskelemaan niin paljon kaikkea kuin haluaisi, koska opintopisteraja tulee vastaan, harmittelee toista vuotta ruotsia opiskeleva Emilia Lehkonen.

Minimipisteillä vaikea saada töitä

Opiskeluaikoja pitäisi siis lyhentää ja tutkinnot pitäisi ottaa nopeasti ulos, että yliopisto saisi rahansa. Opiskelijat kuitenkin jarruttelevat. Useimmiten syynä on pelko, ettei minimipisteillä saa töitä.

– Varsinkin opettajiksi opiskelevilla on ollut tällaisia vaikeuksia, Filppula myöntää.

Yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen lupaa, että tutkinnot perataan kunnolla läpi.

– Tutkintojen sisällöt täytyy käydä huolella läpi, että niillä opinnoilla jotka siihen on säädetty niillä saa töitä, Mönkkönen muotoilee.

Myös Itä-Suomen yliopiston sisältä on tullut ankaraa kritiikkiä opintopistekaton asettamisesta.

– Tutkinnon laajuuden rajoittaminen tekisi tutkinnoista epätasa-arvoisia. On aloja, joissa minimitutkinto takaa työllistymisen, mutta monilla aloilla tämä ei riitä, arvostelee historian ja maantieteiden laitoksen johtaja, professori Jukka Korpela.

Esimerkiksi historian opiskelijoiden kieliopinnot ulkomailla ovat vaakalaudalla. Ne eivät aineenopettajaksi opiskelevilla mahtuisi enää jatkossa tutkintoon.

– Opetushallinto on monille aineenopettajiksi opiskeleville hyödyllinen sivuaine, joka ei myöskään välttämättä mahdu rajoitettuun tutkintoon, Korpela sanoo.

Jopa 420 pistettä tarvitaan

Historian professori lataa lausunnossaan lisää madonlukuja ja kovaa kritiikkiä. Perussetillä, siis 300 opintopisteellä ei Korpelan mukaan työllisty.

– Tarvitaan kolmannen opetettavan aineen kuten terveystiedon, filosofian tai uskonnon pätevyys. Tällöin tutkinnon laajuus on minimissään 360 opintopistettä.

Historian opiskelijoilla kilpailukykyinen tutkinto olisi Korpelan mukaan sellainen, johon sisällytettäisiin myös äidinkielen opettajan tehtäviin pätevöittävät suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot.

– Tällöin tutkinto olisi laajuudeltaan 420 opintopistettä, Korpela huomauttaa.

– Vastaava tutkintojen laajuuteen liittyvä ongelma koskee myös matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opettajan koulutusta.

Suunnitelmista ei ole tiedotettu

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on ollut mukana tutkintorakenteen uudistuksessa. Ylioppilaskunta on riviopiskelijaa yllättävän paljon maltillisempi.

– On tässä hyviäkin puolia. Vapaa sivuaineoikeus säilyy. Pelkoja toki on jos tämä huonosti tehdään, sanoo ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara.

Opiskelijat toivovat, että yliopisto satsaisi erityisesti opintojen ohjaukseen heti ensimmäisenä vuonna. Nyt moni uraansa etsivä nuori ottaa epävarmuudessa sivuaineiksi sitä sun tätä.

– Turhaa rönsyä pitää saada opintojen ohjauksella pois. Yliopistolla pitää olla tähän varaa, muutenhan opiskeluajat eivät lyhene yhtään.

Opiskelija Annika Öhman ihmettelee vähäistä tiedotusta, vaikka kysymys on merkittävästä uudistuksesta.

– Ei varmaan yleisesti kovin paljon edes tiedetä tästä opintopistekattohankkeesta, Öhman sanoo.

– No ei ole vielä oikeastaan mitään tiedotettavaa koska tätä vasta valmistellaan, keskustellaan ja tätä suunnitellaan, rehtori Mönkkönen puolustautuu.

Kahden vuoden porkkana

Yliopiston keskeisin tavoite on saada tutkinnot kirjattua tuloksiksi, kun tarvittava opintopistemäärä on tehty. Sen jälkeen tarjotaan porkkanaa.

– Opiskelija voisi jatkaa tämän 330 opintopisteen jälkeenkin vielä opintojaan tietyn ajan josta nyt vielä on tarkemmin sopimatta, Filppula muotoilee.

Lisäaika voisi olla menossa oleva lukuvuosi ja sitä seuraava lukuvuosi, siis parhaimmillaan jopa kaksi lukuvuotta. Mutta opiskelijan ongelma siinä vaiheessa on opintotuki, se loppuu kun tutkinto otetaan.

– Eihän sitä pysty mitenkään rahoittamaan sitten, että luultavasti sitten opintojen täydentäminen jää vaikka siihen olisi mahdollisuus, Lehkonen pohtii.

Käytännössä tutkintojen täydentäminen työnsaannin varmistamiseksi on tehtävä työttömyyskorvauksella. Se on erikoista koulutuspolitiikkaa.

– Siihen millä tuella ja miten se tehdään niin se varmaan on aina hyvin yksilökohtaista eikä yliopisto sitä suunnittele eikä ota siihen kantaa, akateeminen rehtori Mönkkönen määrittelee.

Kuuma peruna muuallakin

Itä-Suomen yliopisto on valmistelussa pitkällä, mutta ei ole suinkaan ainoa liikkeellä oleva korkeakoulu. Erilaisia versioita ja tiedekuntakohtaisia malleja on ilma sakeana.

– Tämä asia on kaikissa yliopistoissa varmaan yhtä lailla pohdinnan kohteena parasta aikaa, dekaani Filppula kertoo.

Professori Korpela muistuttaa, että Itä-Suomen yliopisto on käyttänyt opiskelijarekrytoinnissa keskeisenä lähtökohtana yliopiston vapaata sivuaineoikeutta. Opintolaajuuden rajaaminen vesittää täysin markkinoinnin lähtökohdan.

– Yliopisto menettää samalla keskeisen kilpailuedun Suomen muihin yliopistoihin nähden, Korpela toteaa laitoksensa lausunnossa.

Valmistelusta murskakritiikki

Näyttää myös siltä, että suunnitelmat tulivat monelle yllätyksenä myös yliopiston sisällä.

– Laitos pitää paheksuttavana, että tällainen, sen toiminnan ytimeen osuva hanke valmistellaan ilman aiempaa kuulemista ja vasta viime metreillä tuodaan lähes ilmoitusasiana sen tietoon. Laitos esittää vakavasti, että hanke palautetaan kokonaisuudessaan uuteen valmisteluun ja sen suorittavat asiantuntevat tahot, lausunnossa todetaan myrkyllisesti.