Helsingin Meilahden teho-osaston osastonylilääkäri Johanna Hästbackan mukaan vielä ei ole juurikaan käsitelty tehohoitoon liittyvää henkistä kuormaa. Fyysisen heikkouden, hengitysvaikeuksien ja uupumuksen lisäksi tehohoidossa olleilla koronapotilailla korostuvat henkinen uupumus ja ahdistuneisuus.
– Moni on ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa on kuolemanvaarassa ja joutuu kohtaamaan oman haavoittuvaisuutensa, Hästbacka kertoo.
Etenkin nuorelle ihmiselle, joka on tottunut huolehtimaan omista asioistaan, teholle toisten avun varaan joutuminen voi olla aika järisyttävä kokemus.
Hästbackan mukaan yksi syy tutkimukseen oli sen havaitseminen, mitä ongelmia potilailla ilmenee hengityskoneesta irrottamisen jälkeen.
– Heillä oli selkeästi harhaisuutta ja villejä painajaisia myös hereillä ollessaan, sanoo Hästbacka.
Sekä Hästbacka että Valtonen kertovat, että tehohoitoon liittyy yleensäkin kognitiivisia ja mielenterveyden ongelmia.
Tutkimusten mukaan jopa neljällä viidestä tehohoidossa olleesta on erilaisia psyykkisiä oireita ja fyysistä toimintavajetta 6–12 kuukautta tehohoidon jälkeen.
Tehohoidossa olleilla enemmän vaikeuksia tarkkaavuudessa
Tutkimuksessa mukana olleet koronapotilaat kävivät neuropsykologisissa testeissä puoli vuotta kotiin pääsemisen jälkeen ja vastasivat jo sitä ennen erilaisiin kyselyihin.
Alustavien tulosten mukaan tehohoidossa olleet pärjäävät huonommin neuropsykologisissa testeissä verrattuna vuodeosastolla ja pelkästään kotona koronaa sairastaneisiin.
Tehohoitoa saaneilla tarkkaavuus oli heikompaa myös silloin, kun iän, sukupuolen ja koulutustason merkitys otettiin huomioon. Miehillä heikkeni myös toiminnanohjaus. Tutkimuksessa oli myös kontrolliryhmä, joka ei ollut sairastanut koronaa ollenkaan.