Yli 70 vuotta kuolemasta – suomalainen sankarivainaja pääsi vihdoin hautaan

Ismo Mäntylän setä menehtyi talvisodassa. Hänet haudattiin kolmannen ja ainoan oikean kerran vasta viime keväänä. Naimattomalta poikamieheltä löytyi myös lapsenlapsi.

Ismo Mäntylä sai viime kevättalvena ikimuistettavan puhelinsoiton.

Arvo Mäntylän luut on löydetty: setäsi tuodaan kotiin Paimion sankarihautaan, mies Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksestä sanoi.

Ismolla oli vaikeuksia niellä kuulemaansa.

– Minun tietääkseni setä oli ollut sankarihaudassa jatkosodasta alkaen.

DNA varmisti löydökset oikeiksi

Niin, talvisodassa rintamalla menehtynyt Arvo Mäntylä oli todellakin haudattu jo kaksi kertaa aikaisemmin: ensin pelkän valkoisen liinan kanssa sankarihautaan ja jatkosodan jälkeen luineen kaikkineen.

– No, ne luut kuuluivat jollekin muulle kuin Arvo Mäntylälle. Tuohon aikaan oli propaganda-mielessä tärkeää, että sotilaat "tuotiin kotiin", Ismo sanoo.

Uudet löydökset varmistettiin oikeiksi DNA-testin avulla.

– Vaikka minä ja veljeni olimme Arvon lähimmät elossa olevat sukulaiset, meitä ei testattu, koska olemme miespuolisia. Kuulemma äidin puolen sukulaiset ovat varmoja, mutta isät saattavat vain luulla olevansa, Ismo nauraa.

Hän ei edelleenkään tiedä, kenen DNA:ta testeissä käytettiin.

Reservi odotti muutaman kuukauden päässä

Vuonna 1900 syntynyt Arvo Mäntylä oli naimaton maanviljelijä Paimiosta. Hän kuoli juoksuhautaan Taipaleen Metsäpirtin Kirvesmäessä 18. helmikuuta 1940. Samasta paikasta löydettiin kuuden muun suomalaissotilaan jäännökset.

– Vihollinen jyräsi yli, ja he jäivät jalkoihin. Tykistö jauhoi päältä tuhoten tuntolevytkin, Ismo kertoo.

Jos aikaa olisi ollut muutama kuukausi enemmän, Arvo olisi voinut välttyä kohtaloltaan.

– Kesäkuun ensimmäisenä päivänä hänet olisi siirretty ikänsä puolesta varareserviin eli nostoväkeen. Alun perin Arvon rykmentti rakensikin vain teitä ja huoltoyhteyksiä, mutta kun miehet rupesivat loppumaan, myös vanhempi ikäluokka komennettiin Kirvesmäkeen.

Kauaa Arvo ei ehtinyt siellä olla.

– Hän kuoli 2–3 päivää rintamalle saapumisen jälkeen. Siinä mielessä se oli hyvä asia, että ainakaan hän ei joutunut kauaa kärsimään, Ismo sanoo.

Poikamieheltä jäikin jälkeläisiä

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen lisäksi Ismolle soitti Paimion seurakunta sekä paikallinen reserviupseeriryhmä.

– Jos nyt käyttäisi sellaista kulunutta ilmaisua kuin "historian siipien havina", niin siinä kohtaa sen kyllä melkein kuuli.

Jo puoli vuotta aikaisemmin Arvosta oli selvinnyt toinen jymy-yllätys: vaikka oli naimaton, setä ei suinkaan ollut ollut lapseton.

– Hänellä oli tytär, joka oli kertonut omalle pojalleen olevansa Arvo Mäntylän lapsi. Äiti oli ollut piikana maatilalla, ja sehän tiedetään, kuinka tyly maailma tuohon aikaan oli.

Ismo oli tuntenut elossa olevan tyttärenpojan vuosikaudet tietämättä mitään sukulaisuudesta.

– Vain tyttärenpoika itse tiesi salaisuuden, ennen kuin kertoi meille. Mutta onhan hän aivan isoisänsä näköinen!

Kädenjäljet näkyvät kodissa

Vaikka Ismo syntyi vasta setänsä kuoleman jälkeen, tädin kertomusten kautta Arvo Mäntylä tuli hänellekin eläväksi.

– Asun samassa talossa kuin Arvo aikoinaan. Hänen kädenjälkensä näkyvät täällä. Maata en tosin viljele, ja perunapeltokin on nykyään nurmikolla.

Hän arvostaa setänsä työtä sodassa.

– Eihän sinne kukaan huvikseen lähtenyt. Ajattelen, että Arvo oli arjen sankari samalla tavalla kuin kaikki muutkin sotaan joutuneet.

Nyt ympyrä on sulkeutunut.

– Kuolema on aina kova paikka. Jos omaista ei löydetä ja haudata, niin vielä kovempi.

Yli 70 vuoden jälkeen Arvo Mäntylä on saanut levon.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Lehtikuva ja Ismo Mäntylä


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat