Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Yksilöllisyys ohjaa tulevaisuuden ruokavalintoja

ruokaa
ruokaaCopyright Alma Media Oyj 2000
Julkaistu 02.01.2001 10:45

Tulevaisuudessa ihmisten yksilöllisyys ja yksilölliset valinnat korostunevat entisestään, joka osaltaan johtaa myös yhä tietoisempiin ravintoa koskeviin valintoihin. Psykologi Pekka Sauri uskoo, että jatkossa yhä harvemmat tyytyvät yhdentekevään tai huonoon ruokaan, ja yhä useampien suhde ruokaan kehittyy kohti asiantuntevaa ja vivahteikasta kulinarismia. Sauri arvioi, että ihmisten ruokavalintoihin vaikuttaa aiempaa enemmän myös heidän lisääntyvä tietoisuus siitä, millaisia elämyksiä eri ruokalajeihin liittyy.

Saurin mukaan elämykset syntyvät merkityksistä, joita ei voida suoraan johtaa kemiasta tai fysiologiasta. - Myös maut rakentuvat ruoan koostumuksen ja aistimukseen liittyvien merkitysten yhteisvaikutuksesta. Merkitykset syntyvät ihmisen aiempien kokemusten pohjalta, ja niistä voidaan saada tietoa ainoastaan kertomusten ja tulkintojen avulla. Makuja ei voi johtaa ärsykkeen kemiallisesta rakenteesta tai fysiologisesta vaikutusmekanismista, huomautti Sauri puhuessaan "Huomispäivän ruokamme - miten suomalaiset syövät vuonna 2025?" -elintarvikealan symposiumissa Helsingin Viikissä 14.11.2000.

Teollisuus valmistaa lapsuuden idyllisiä lohturuokia

kesävihanneksia
kesävihanneksiaCopyright Alma Media Oyj 2000

- Tiettyyn ruokalajiin liittyvät elämykset rakentuvat monesta elementistä. Monilla meillä on jokin lohturuoka, comfort food, jonka koemme helpottavan oloamme maailman murjoessa, kuvaili Sauri. Lohturuoka voi olla peräisin hyvinkin kaukaa menneisyydestä, äidin tekemä makaronilaatikko tai mummon perunamuusi voivat tuottaa muistumia lapsuuden idyllistä ja turvallisuudesta. - Merkillepantavaa on, että monia valmiselintarvikkeita markkinoidaan juuri tällä tavoin. "Isoäidin lihapyörykät" ovat merkityksellisempiä kuin tavalliset lihapullat ja "Hanna-tädin piparkakut" pyrkivät luomaan kuvan myyttisestä ja kodikkaasta tädistä, arvioi Sauri.

Sauri piti kiinnostavana yksityiskohtana myös maalaisuuden käyttöä ruokaan liittyvässä mielikuvastossa. - Maalaismaksamakkara ja maalaispasteija ovat jotakin autenttisempaa kuin pelkät maksamakkarat, vaikka ne valmistetaan samassa kaupungissa samalla tuotantolinjalla, Sauri huomautti.

Tarkastellessaan ruoan merkitystä mielihyvän ja elämysten lähteenä Sauri muistutti, että mielihyvän kääntöpuoli on vastenmielisyys tiettyjä ruokalajeja kohtaan. - Klassinen esimerkki on lapsuudenaikainen tilanne, jossa ei saanut nousta pöydästä ennen kuin maksapihvi oli syöty loppuun. Ei ole yllätys, että maksapihvi ei maita vielä eläkepäivinäkään, totesi Sauri. Hänen mukaan jokin ruoka on saattanut leimautua vastenmieliseksi niin peruuttamattomasti, että ihminen ei edes yritä tutustua makuun uudelleen ja jokainen torjuntakerta vahvistaa kyseistä vastenmielisyyttä.

Ruoan pyhyys estää psyykkisen funktionaalisuuden

raaka-aineitaraaka-aineitaCopyright Alma Media Oyj 2000

Sauri pohti puheenvuorossaan myös funktionaalisten elintarvikkeiden roolia tulevaisuuden kuluttajien ruokapöydissä. - Tällä hetkellä funktionaalisella ruoalla pyritään vaikuttamaan lähinnä fyysiseen terveyteen, mutta tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäisiin myös mielialaan vaikuttavia ainesosia, visioi Sauri. Hän ei kuitenkaan nähnyt tätä mahdollisuutta kovin vahvana, sillä hänen mukaan ihmiset ovat kautta historian halunneet vaikuttaa psyykkiseen tilaansa jonkin muun kuin ravinnon kautta. - Mielialaan on vaikutettu lähinnä alkoholin ja huumeiden välityksellä, mutta ruokaa pidetään ehkä kuitenkin myyttisen pyhänä asiana, johon ei haluta sotkea kaikenlaisia aineita, arveli Sauri. (Lähde: Finfood)

Lisää aiheesta:

Aavemetsästäjä Mika Nikkilä kohtaa selittämättömän: "En usko – minä tiedän"30-vuotiaan naisen oireet viittasivat raskauteen – taustalla olikin vakava sairausAamujuontajalta täystyrmäys oudolle uutuusjäätelölleMurehditko liikaa? Harri Gustafsberg neuvoo, kuinka huoliajattelun kierteestä voi vapautuaVuoden nimiksi valittiin Telepaatti, Juristiliitto ja Bara Bada BastuPoliisi: Tampereen feikkiravintolaa operoitiin Afrikasta
Lifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle
  • Eilen20:25
    Halloween

    Aavemetsästäjä Mika Nikkilä kohtaa selittämättömän: "En usko – minä tiedän"

  • Eilen20:15
    Syöpä

    30-vuotiaan naisen oireet viittasivat raskauteen – taustalla olikin vakava sairaus

  • Eilen17:47
    Ruoka

    Aamujuontajalta täystyrmäys oudolle uutuusjäätelölle

  • Eilen16:01
    Stressi

    Murehditko liikaa? Harri Gustafsberg neuvoo, kuinka huoliajattelun kierteestä voi vapautua

  • Eilen15:56
    Kilpailut

    Vuoden nimiksi valittiin Telepaatti, Juristiliitto ja Bara Bada Bastu