Kiinan uiguurialueilla on tehty vakavia ihmisoikeusrikkomuksia ja mahdollisesti rikoksia ihmisyyttä vastaan, kerrotaan YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimiston (OHCHR) tuoreessa raportissa.
Odotettu raportti julkaistiin vain hetki ennen YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bacheletin kauden päättymistä.
Kiinaa on syytetty useiden vuosien ajan yli miljoonan uiguurin ja muiden muslimivähemmistöjen edustajien sulkemisesta vankileireille Kiinan länsiosissa sijaitsevalla Xinjiangin alueella. Kiina kutsuu kyseisiä pidätyskeskuksia koulutuskeskuksiksi.
Raportin mukaan väitteet pidätyskeskuksissa tapahtuvista toistuvista kidutuksista, pakotetuista lääketieteellisistä toimenpiteistä sekä yksittäisistä seksuaaliväkivaltatapauksista ovat uskottavia.
Raportissa vaaditaan kansainväliseltä yhteisöltä kiireellistä huomiota alueen ihmisoikeusongelmiin.
– Ihmisoikeustilanne Xinjiangin alueella vaatii kiireellistä huomiota (Kiinan) hallitukselta, YK:n kansainvälisiltä järjestöiltä, ihmisoikeusjärjestelmältä sekä myös laajemmin kansainväliseltä yhteisöltä, raportissa sanotaan.
49-sivuisessa raportissa ei mainittu kertaakaan sanaa "kansanmurha", jollaiseksi Kiinan uiguurien kohtelua on kutsuttu useissa länsimaissa.
Bachelet: En ole katsonut uiguurien tilannetta läpi sormien
Raportti julkaistiin vain muutama minuutti ennen puoltayötä Geneven aikaa. OHCHR toimii Genevestä käsin.
– Sanoin julkistavani raportin ennen kauteni päättymistä ja sen tein, Bachelet kertoi uutistoimisto AFP:lle sähköpostitse.
Bachelet vieraili Kiinan Xinjiangissa toukokuussa. Tuolloin vierailu sai kritiikkiä siitä, että Kiina käyttäisi vierailua valkopesuun ja Bacheletia ei päästettäisi näkemään uiguurialueiden todellista tilannetta.
Lue myös: YK:n ihmisoikeusvaltuutettu vakuutti päässeensä tapaamisiinsa Kiinan uiguurialueella ilman valvontaa
Bachelet vakuutti, että vuoropuhelu Kiinan kanssa ei tarkoittanut tilanteen hyväksymistä tai sormien läpi katsomista.
– Siitä ei ollut apua, että jotkut maat politisoivat näitä vakavia ihmisoikeuskysymyksiä, Bachelet sanoi.
Kiina on yrittänyt estää raportin julkaisua.
Kiinan YK-suurlähettiläs Zhang Jun kertoi ennen raportin julkaisua Kiinan vastustavan raporttia erittäin vahvasti.
– Niin kutsuttu Xinjiangin asia on täysin poliittisesti motivoitunut väärennetty valhe, jonka tarkoituksena on heikentää Kiinan vakautta ja jarruttaa Kiinan kehitystä, hän sanoi.
Bacheletin mukaan yksi raportin julkaisun viivästymisen syistä oli se, että se annettiin nähtäväksi Kiinan hallinnolle mahdollisia huomioita varten.
Zhangin mukaan Kiina ei ole nähnyt raporttia.
Kiina syyttää raporttia väärän tiedon sekamelskaksi
Kiinan mukaan YK:n raportti on lännen käyttämä "poliittinen väline" Pekingiä vastaan. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin kuvaili raporttia väärän tiedon sekamelskaksi.
Raportin julkaissutta YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimistoa tiedottaja kutsui roistoksi ja Yhdysvaltojen ja lännen rikoskumppaniksi.
– Tämä niin kutsuttu kriittinen raportti on Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden suunnittelema ja tuottama, se on kokonaisuudessaan laiton ja epäkelpo, tiedottaja sanoi lehdistötilaisuudessa.
Myös Kiinan YK-edustusto Genevessä hyökkäsi välittömästi raporttia vastaan. Edustuston näkemys on, että kaikki etniset ryhmät Xinjiangissa elävät "onnellista elämää rauhassa ja tyytyväisinä", ja raportti perustuu sen mukaan Kiinan-vastaisten voimien tekaisemille valheille.
Ihmisoikeusjärjestöt haluavat Kiinan vastuuseen
Ihmisoikeusjärjestöt puolestaan pitävät raporttia perustana tuleville toimenpiteille. Esimerkiksi Human Rights Watchin Kiinan-johtaja Sophie Richardson sanoi löydösten osoittavan, miksi Kiinan hallinto halusi niin vimmaisesti estää raportin julkaisun.
Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnes Callamard myös totesi raportin osoittavan Xinjiangissa tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten laajuuden ja vakavuuden. Hän vaati Kiinaa vapauttamaan kaikki leireillä pidettävät ihmiset ja lopettamaan vähemmistöjen vainoamisen. Lisäksi hän haluaa Kiinan vastuuseen toimistaan.
Uyghur Human Rights Projectin johtaja Omer Kanat sanoi raportin muuttavan kansainvälisen yhteisön reagointia uiguurikriisiin. Hän huomauttaa, että YK on nyt virallisesti tunnustanut meneillään olevat "karmeat rikokset".
Maailman uiguurikongressin johtaja Dolkun Isa uskoo raportin johtavan siihen, että niin YK, valtiot kuin yrityksetkin ryhtyvät toimiin.