Ministeriö kertoo päätöksessään, että Ramis Deberdeev on Venäjällä ja erityisesti Pietarin alueella tunnettu liikemies. Hän on mukana esimerkiksi laajassa Primorskin satamahankkeessa.
Samassa hankkeessa on ministeriön mukaan mukana useita Venäjällä tunnettuja liikemiehiä, ja lisäksi julkisestikin saatavien tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen linkittyviä henkilöitä.
– Huomion arvoista on myös se, että suuret ja rahakkaat infrastruktuurihankkeet, joihin edellä mainittu satamahankekin voidaan laskea, vaativat yleisenkin tiedon valossa Venäjällä presidentinhallinnon suostumuksen, ministeriön asiakirjassa todetaan.
Käytännössä miehellä olisi siis ainakin jonkinlainen yhteys Kremliin ja Vladimir Putinin hallintoon.
Ministeriön mukaan Ramis Deberdeevillä on ollut elämänsä aikana lukuisia valtionhallintoon kytkeytyneitä työ- ja luottamustehtäviä.
– Hän on myös perustanut muun muassa moottoripyöräkerhon nimeltä DOM (Isänmaa).
Kerhon jäsenistö koostuu Venäjällä vaikutusvaltaisista liike- ja virkamiehistä. Kerhon tapahtumiin on puolustusministeriön mukaan osallistunut muun muassa Leningradin kuvernööri.
– Tapahtumien yhteydessä on muun muassa osoitettu mieltä Suomen rajan tuntumassa Suomen turvallisuuspoliittisia valintoja kohtaan.
Ministeriö pitää mahdollisen, että Ramis Deberdeevin kautta voidaan pyrkiä suoraan vaikeuttamaan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista.
– Ramis Deberdeev voidaan myös Venäjän kansallisen lainsäädännön nojalla velvoittamaan hyödyntämään kiinteistöomistusta tavalla, joka voi vaarantaa maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.
Toiseen Deberdeevin kaupppan liittyy Rantalinnan huvilan niin kutsuttu talonmiehen asunto, joka käsittää kolme asuinhuoneistoa. Kauppahinta oli 55 000 euroa.
Lupaa kiinteistöihin haki FORinvest Oy, jonka ainoita edunsaajia ovat ministeriön mukaan Ramis Deberdeev ja toinen perheenjäsen.
Perustelut luvan epäämiselle ovat pitkälti samoja kuin Ruokolahden linnan kohdalla.
Ministeriö kuitenkin kiinnittää huomiota myös FORinvest-yhtiöön. Ministeriön mukaan FORinvest muodostaa Ruokolahden Linna Oy:n kanssa konsernin.
– Emoyhtiö on nyt ostanut tytäryritykseltään luvituksessa olevan kiinteistön ennen luvan hakemista puolustusministeriöltä.
Kyseessä on siis konsernin sisäinen omistusjärjestely. Sisäisen luovutuksen syyksi ilmoitetaan pyrkimys myydä Ruokolahden Linna Oy:n omistamat muut majoitus- ja ravintolakäyttöön liittyvät kiinteistöt ulkopuoliselle ostajalle siten, että kyseinen kiinteistö jää emoyhtiön omistukseen.
Hämärää rahoitusta
Ministeriö kiinnittää huomiota myös FORinvestin pienimuotoiseen ja tappiolliseen yritystoimintaan.
– Yrityksen taseessa on kuitenkin sen perustamisesta lähtien ollut useiden miljoonien eurojen arvosta sijoitusosuuksia saman konsernin muissa yrityksissä. Tästä voidaan päätellä, että yhtiön yhtenä tärkeänä tehtävänä on myös konsernin muiden osien rahoittaminen.
Ministeriön mukaan FORinvest saa pääomansa vapaan pääoman rahastosta. Sijoitukset voivat olla yhtiön osakkaiden tai ulkopuolisten tekemiä. Lisäksi yhtiöön on sijoitettu muuta vierasta pääomaa, jonka alkuperää ei voida päätellä.
Ministeriö kertoo myös, että tytäryhtiön rahoitus ja tuloutukset eivät vastaa normaaleja käytäntöjä.
– Viranomaisille jää näin ollen perusteltu epäily siitä, että konsernin todellista rahoitusta ja rahoituksen lähdettä pyritään peittelemään erilaisilla rahoitusjärjestelyillä huomioiden myös tulojen ja käytössä olevien varojen suuri epätasapaino.
Myös Kiteellä estettiin kauppa
Pohjois-Karjalassa itärajan tuntumassa Kiteellä Venäjän ja Israelin kansalainen haki lupaa kiinteistön ostamiselle vapaa-ajan ja virkistyskäyttöön.
Kauppaan kuuluu vuonna 1990 valmistunut vapaa-ajan rakennus, jonka asuintilojen pinta-ala on noin 53,5 neliömetriä. Kaikkiaan pinta-alaa on myyjän kertoman mukaan 10 000 neliömetriä. Kauppahinnaksi kerrotaan 60 000 euroa.
Satelliittikuvan perusteella rakennus sijaitsee maaseudulla.
Ostaja haalinut somessa elektroniikkaa
Kiteen kaupassa ostaja on nimeltään Aleksei Bikhter, joka on käyttänyt lupahakemuksessa Israelin kansalaisuutta. Hänellä kerrotaan olevan myös Venäjän kansalaisuus.
Ministeriön mukaan Bikhter työskentelee venäläisessä yrityksessä, jonka toimialana on muun muassa erilaisten tietojärjestelmiin ja televiestintään liittyvien salausjärjestelmien kehittäminen.
Yritys on puolustusministeriön mukaan osallistunut julkisiin hankintoihin Venäjällä. Yrityksen asiakkaana on tai on ollut turvallisuusviranomaisia. Yrityksen toimialana on myös tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa.
– Hakija pyrkii tai on pyrkinyt myös julkisten sosiaalisessa median kanaviensa kautta ostamaan omatoimisesti elektroniikkakomponentteja.
EU on asettanut elektroniikan Venäjä-pakotteiden alaiseksi Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Venäjä on pyrkinyt haalimaan länsimaista elektroniikka muun muassa sotateollisuuden tarpeisiin.
Puolustusministeriön mukaan ei voida poissulkea, että Suomesta kuljetettaisiin pakotteiden vastaisia elektroniikkakomponentteja Venäjälle. Tämä voisi vaarantaa Suomen kansainvälisen aseman osana lännen yhteistä pakotelinjaa, ministeriö kertoo.
Ministeriö ei poissulje sitäkään, että kiinteistöhankintaa käytettäisiin osana laaja-alaisia vaikuttamisyrityksiä.
– Kiinteistöomistuksen ja sen sijainnin kautta voidaan pyrkiä suoraan tai välillisesti vaikeuttamaan maapuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista sekä kansallista turvaamista.
Milloin lupa kiinteistökauppaan tarvitaan?
EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat ostajat tarvitsevat luvan kiinteistönhankintaan Suomessa silloin, kun kiinteistön hankkii joku seuraavista tahoista:
Yksityishenkilö, jolla ei ole EU:n jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan valtion kansalaisuutta. Kaksoiskansalaisen ei tarvitse hankkia lupaa, jos toinen hänen kansalaisuuksistaan on EU- tai ETA-valtion kansalaisuus.
Yritys tai muu yhteisö, jonka kotipaikka on EU- ja ETA-alueen ulkopuolella.
Yritys tai muu yhteisö, jonka kotipaikka on EU- tai ETA-alueella, mutta jossa EU- tai ETA-alueen ulkopuolisella taholla on vähintään 10 % omistus tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta yhteisössä.
