Yhteiset rajajoukot tänään EU-pöydällä: Suomi ja monet muut pitävät ongelmallisena

Kokouksessa käydään alustava keskustelu komission esittämästä yhteisestä raja- ja rannikkovartiostosta.

Komissio esittää, että rajajoukkoja voitaisiin hätätilanteessa määrätä ulkorajoille kohdemaan tahdosta riippumatta. Esityksellä yritetään paikata Kreikan puutteellista rajavalvontaa ja estää kriisejä, jotka murentavat Schengen-alueen perustaa.

Suomen peruslinja on, että kukin maa vastaa ensisijassa itse rajoistaan.

Jäsenmailla pitäisi kuitenkin hallituksen mukaan olla oikeus velvoittaa vaikeuksiin ajautunut maa pyytämään apua rajoilleen. Kreikka kieltäytyi syksyn aikana toistuvasti pyytämästä apua.

Komission suunnitelmalla on Saksan ja Ranskan vahva tuki. Moni jäsenmaa pitää kuitenkin Suomen tavoin ongelmallisena sitä, että päätösvalta rajajoukkojen määräämisestä kuuluisi komissiolle.

Paine yhteisen ratkaisun löytämiseen on kova, sillä kaikki jäsenmaat haluavat tehostaa yhteisten ulkorajojen valvontaa.

Merkel: Vauhtia Turkki-yhteistyöhön

Rajavalvonnan tehostamisessa katseet ovat kohdistuneet Kreikan lisäksi Turkkiin, jolta odotetaan yhteistyötä Kreikan vastaisella rajalla. Saksan liittokansleri Angela Merkel on koonnut EU-maista liittolaisia Turkki-yhteistyön tiivistämiseksi.

Huippukokouksen yhteydessä pidetään tänään tapaaminen, johon osallistuvat Saksan ja Turkin johdon lisäksi Suomen, Ruotsin, Itävallan, Kreikan ja Benelux-maiden johtajat. Joukko koostuu maista, joiden katsotaan kantavan isoimman vastuun pakolaiskriisistä.

Tarkoituksena on keskustella pakolaisten siirtämisestä suoraan Turkin leireiltä jäsenmaihin. Tämä tehtäisiin vapaaehtoispohjalta, eikä tapaamisesta odoteta vielä lupauksia vastaanotettavien määristä.

Haluttomuus tuoda lukuja pöytään johtuu EU-lähteiden mukaan osin siitä, että Turkki ei ole vielä osoittanut selvästi sitoutumistaan yhteistyöhön. Turkki on luvannut rajoittaa salakuljettajien avulla Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää.

Britannia toisena pääaiheena

Pakolaiskriisin ohella kokouksen toinen pääaihe on kysymys Britannian EU-jäsenyydestä. EU-johtajien on tarkoitus käydä ensi kertaa kunnollinen yhteinen keskustelu pääministeri David Cameronin vaatimuksista EU:n uudistamiseksi.

Huomio keskittyy Cameronin vaatimukseen, joka koskee työperäisten EU-maahanmuuttajien sosiaalietujen rajoittamista. Muissa jäsenmaissa aikeita pidetään syrjintänä ja EU:n perussopimusten vastaisena.

Cameron vaatii tarvittaessa perussopimusten avaamista. Brittilähteiden mukaan pääministeri on avoin myös muille ehdotuksille, joilla voitaisiin rajoittaa Britanniaan tulevien EU-maahanmuuttajien määrää.

Kompromissi pyritään löytämään helmikuun huippukokoukseen mennessä. Neuvottelujen jälkeen britit äänestävät EU-jäsenyytensä jatkosta. Äänestys pidetään ehkä jo ensi kesänä, sillä Cameron haluaa asian mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä.